8/13

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Tutkijoille porkkanoita tiedeviestintään

    Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on laatinut kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman, jossa käsitellään tiedeviestinnän moninaisia tehtäviä. Tiedeviestinnällä varmistetaan kansalaisten pääsy osallisiksi tieteen saavutuksista. Sillä on tärkeä rooli eri koulutusinstituutioiden ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi tiedeviestinnällä voidaan vaikuttaa poliittisiin päätöksiin.

    TJNK järjesti syyskuussa seminaarin otsikolla Tiede kuuluu kaikille!, jossa käsiteltiin uuden toimenpideohjelman eri aihealueita ja puhujiksi oli kutsuttu tiedeviestinnän parissa työskenteleviä yhteiskunnan vaikuttajia.

    Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen selvitti tiedeviestinnän yhteiskunnallista merkitystä poliittisesta näkökulmasta. Tutkimus- ja innovaationeuvostossa on viime vuosina pohdittu tiedeviestintään liittyviä kysymyksiä kuten: Miten tiede vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja miten tutkimustietoa välitetään poliittisille päättäjille? Mikä on päättäjien kyky tehdä päätöksiä, joihin tiede vaikuttaa? Mikä on ylipäätään tutkimuksen vaikuttavuus yhteiskunnassa?

    Anita Lehikoinen kertoi, että neuvosto toivoo yhteiskunnalle relevanttien tutkimusten kilpailutusta ja mahdollisuutta tulosten suorempaan käyttöön. Tähän asti tutkimus ei Lehikoisen mukaan ole aina kovin hyvin vastannut yhteiskunnan tarpeita.

    Syyskuun alussa julkistettiin siis uusi Suomen Akatemian yhteyteen sijoitettava strategisen tutkimuksen rahoitusväline, jonka suuruus tulee olemaan 70 miljoonaa euroa vuodessa. Sen tarkoituksena on tuottaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta yhteiskuntapolitiikan tueksi.

    Dosentti, kasvatustieteiden tohtori Tapio Kosunen aloittaa opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajana 18. lokakuuta. Kosunen siirtyy ministeriöön Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajan toimesta. Ylijohtajan virkaan ilmoittautui määräaikaan mennessä 21 henkilöä.

    Tiedekeskus Heurekan emeritus toiminnanjohtaja Per-Edvin Persson muistutti puheenvuorossaan ihmisen oppivan monesta lähteestä. Ihmiset viettävät 95 prosenttia elämästään koulun ulkopuolella, joten oppimista tapahtuu monenlaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi tiedekeskukset voivat Perssonin mukaan merkittävästi vahvistaa koulussa tapahtuvaa oppimista. Synergiaedut vahvistuvat edelleen, kun yhtälöön lisätään tiedeviestintä.

    Professori Maija Aksela toimii LUMA-keskuksen johtajana ja hän kertoi lasten ja nuorten tiedekasvatuksesta Suomessa. LUMA muodostaa valtakunnallisen verkoston, joka pitää sisällään koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Sen tavoitteena on edistää luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian mielekästä oppimista ja opetusta. LUMA-verkostoon kuuluu kymmenen eri yliopistoihin sijoittunutta keskusta. Tässä kuussa (8.11.) juhlitaan ensimmäisen LUMAkeskuksen kymmenvuotista taivalta.

    Maija Aksela kertoi LUMA-toiminnasta. Nuoret eivät halua pelkkiä faktoja vaan myös keskustelua eettisistä kysymyksistä. Ja he haluavat mahdollisimman aikaisin kokemuksia tutkimuksesta autenttisissa ympäristöissä yliopistolla.

    Opettajien täydennyskoulutus on tärkeä osa LUMA- toimintaa. Siihen kuuluu Gadolin-luokka, johon opettaja voi viedä peruskoululuokan kemian opiskelua elävöittämään.

    Aksela kertoi, että LUMA on myös ikkuna ulospäin. Joka viikko saapuu ulkomailta vieraita tutustumaan suomalaiseen tiedekasvatukseen. Koulutusviennilläkin olisi kysyntää.

    Professorit Mikael Fogelholm ja Pentti Huovinen paneutuivat puheenvuoroissaan yliopiston kolmanteen tehtävään eli yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

    Mikael Fogelholm on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija eri medioissa. Hänen mielestään aktiivista vaikuttamista tulisi voida käyttää mittarina yliopistojen tehokkuusarvioinneissa, samoin kuin käytetään tieteellisten julkaisujen määrää.

    Pentti Huovinen taas pohti, mistä saadaan porkkanaa tutkijoille osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kun suuri osa ajasta menee perusrahoituksen hankkimiseen? Huovinen itse suorittaa tätä tehtävää tuottamalla Yleisradioon lyhyitä tiedekolumneja, joita julkaistaan maakuntaradioissa.

    Katri Pajusola

    • Painetussa lehdessä sivu 12