8/13

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Yliopistot tupossa

    Yliopistoja ja valtiota koskevat pitkävaikutteiset sopimukset tehtiin muiden alojen tapaan 25. lokakuuta. Yliopistojen tekstikysymykset siirrettiin työryhmiin.

    Keskusjärjestöjen 30.8. solmimaa työllisyys- ja kasvusopimusta (tässä tupo) on kuvattu jo aikaisemmin (ks. Acatiimi 7/13). Lokakuun 25. päivä vahvistettiin, että tupon piirissä on riittävästi sopimusaloja — yli 90 prosenttia palkansaajista.

    Yliopistoneuvotteluihin osallistuivat ja sopimuksen tekivät yliopistojen valtuuttamana EK:hon kuuluva Sivistystyönantajat ja henkilöstöä edustaen mm. JUKO, jonka neuvotteluryhmässä oli liitoilla edustuksensa.

    Yliopistojen ja valtion vanhat sopimukset ovat voimassa 31.3.2014 saakka. Uudet tupon mukaiset sopimukset eivät vaikuta näihin sopimuksiin. Yliopistojen ja valtion uudet tupon mukaiset sopimukset ovat voimassa 1.4.2014—31.1.2017. Ne voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään 31.1.2016. Kyseessä on joka tapauksessa pitkävaikutteinen sopimuskausi, jonka aikana vallitsee työrauhavelvoite.

    Tupon perusteella ensimmäisenä vuotena tuleva 20 euron yleiskorotus aiheutti yliopistojen ja valtion neuvotteluissa skismaa siitä, miten se menee palkkausjärjestelmään (ks. Acatiimi 7/13). Pitkällisen ja monen mielestä hämmentävänkin väännön jälkeen riita ratkaistiin siten kuin pitikin: yleiskorotus viedään pohjiin eli vaativuusosaan. Täältä se sitten heijastuu prosentuaalisiin osiin kuten henkilökohtaisen suoriutumisen osaan. Yliopistoissa ja valtiolla ensimmäisenä sopimusvuonna tuleva korotus ylittää siis useimmilla 20 euroa. Korotuksen suuruus riippuu mm. siitä, kuinka suuri henkiprosentti on. Keskimääräinen korotusvaikutus on noin 0,7 prosenttia.

    Ensimmäisen uuden sopimuskauden korotus tulee tupon mukaisesti maksuun 1.8.2014. Maksuajankohdan huomioon ottaen vuoteen 2014 kohdistuva korotuksen kustannusvaikutus on noin 0,3 prosenttia eli vähäinen verrattuna esim. yliopistoindeksin yliopistoille vuonna 2014 tuomaan 1,9 prosentin lisäykseen. Järjestöt osoittavat suurta vastuunkantoa tässä tilanteessa. Tämä tulisi myös yliopistotyöantajan noteerata.

    Toisen sopimusvuoden korotus tulee maksuun 1.8.2015 lukien. Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä korotus on 0,4 prosenttia. Muulla henkilöstöllä ja valtiolla korotus on 0,3 prosenttia. Tupon mahdollistama 0,1 prosentin vähennys johtuu siitä, että heillä aikaisemmin vuosilomaan liittyvän sairauden lomansiirtokarenssi poistuu uuden sopimuksen myötä. Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä ei vastaava vuosilomaa ole. Kolmannen, 1.2.2016 alkavan, mahdollisen sopimusvuoden korotusten suuruudesta ei sovittu mitään.

    Järjestöjen kustannusneutraaleihin tekstimuutosesityksiin kuuluivat muun muassa YPJ:n, työaikajärjestelmien ja henkilöstön edustajien osallistumisjärjestelmien kehittämiset. Työantajalla oli osittain päinvastaisia esityksiä, muun muassa opetushenkilöstön opetustuntitikaton poistaminen. Suurimmalta osin tekstikysymyksissä ei päästy sopimukseen. Ne siirrettiin etupäässä työryhmiin.

    Seuraavat työryhmät asetetaan: 1) paikallista sopimista käsittelevä työryhmä, 2) palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, jossa voi olla alaryhmät kummallekin henkilöstöryhmälle, 3) harjoittelukoulujen työryhmä, 4) työaikatyöryhmä, jossa voi olla alaryhmät kummallekin henkilöstöryhmälle, 5) yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintatyöryhmä ja 6) tilastotyöryhmä. Sopimuksessa on määrätty työryhmien toimeksiannot ja aikataulut. Yliopistojen lähiaikojen neuvottelutoiminta tulee tapahtumaan näissä työryhmissä sopimuksessa erikseen mainittua jatkuvan neuvottelun periaatetta unohtamatta.

    Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja, neuvottelija
    27.10.2013

    • Painetussa lehdessä sivu 18