Yhtä korkeakoululakia ei tule

Korkeakoulujohto haki viittoja tiekarttaan Kuopiosta. Henkilöstö luvattiin ottaa vahvasti mukaan korkeakouluvision jatkotyöhön ja työryhmiin.

Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johto oli kokoontunut kaksipäiväiseen seminaariin Kuopioon Savonia-ammattikorkeakoulun tiloihin 28.-29. marraskuuta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 julkistettiin 24. lokakuuta. Nyt haettiin konkreettisia evästyksiä vision jatkoksi tiekarttaan.

Joskus näitä korkeakoulujohdon päiviä on sanottu ministeriön käskynjakotilaisuudeksi. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriön johto heitti pallon korkeakouluille.

Älkää aina kysykö, mitä jokin asia tarkoittaa, vaan miettikää itse, kehotti kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

— Kertokaa meille, miten visio tehdään, lisäsi omassa puheen vuorossaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Kansliapäällikkö Lehikoinen kertoi päivien kuulijoille suurimman uutisen heti avauspäivänä:

— Yhtä yhtenäistä korkeakoululakia ei ryhdytä valmistelemaan. Palaute oli sen suuntaista.

Muun muassa tämän lehden julkaisijaliitot sekä SYL vastustivat ammattikorkeakoululain ja yliopistolain yhdistämisestä.

Hyvää kuultavaa korkeakoulujohdon päivillä mukana olleille henkilöstöjärjestöjen edustajille oli myös se, että henkilöstö luvattiin ottaa vahvasti mukaan korkeakouluvision jatkotyöhön. Ministeriö kutsuu työryhmät koolle tämän vuoden loppuun mennessä, jotta tehokas työskentely pääsee vauhtiin heti ensi vuoden alussa. Yksi teemaryhmä on nimeltään Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt. Tämä on tarpeen, koska korkeakouluvision eräs keskeisistä tavoitteista on tehdä korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja.

Ministeri ja kansliapäällikkö korostivat puheenvuoroissaan johtamisen merkitystä. Visiotyöhön annettu henkilöstön palaute oli ilmeisesti kuultu.

— Johtaminen on autonomian ytimessä, korkeakoulujen vastuulla, Grahn-Laasonen muistutti.

— Tämä on vahvan johtamisen paikka meille kaikille. Hyvinvoivat ihmiset ovat tuottavia ja luovia, Lehikoinen totesi.

Lehikoisen mukaan työryhmien toimeksiantoa ei määritellä tarkasti, jotta niillä on vapaus ajatella myös ”laatikon” ulkopuolelta. Hän kaipasi korkeakoulujen toimintaan muutenkin enemmän ”huokoisuutta”.

Vaikka ministeriön johto ei halunnut kahlita jatkotyöskentelyn vapausasteita, Lehikoinen painotti kuitenkin vahvasti, että enempää yliopistoja ei tarvita.

— Visiolla on haettu monimuotoisuutta, erilaistumista ja profiloitumista – ei yliopistomaistumista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilainen osaaminen on sitä hyvää, jota pitää vahvistaa.

Sanni Grahn-Laasonen heitti palloa ammattikorkeakouluille:

— Arene on todennut omassa visiossaan, että korkeakouluja saisi olla vähemmän. Mitä tämä tarkoittaa, kertokaa meille.

Yleisön joukosta ammattikorkeakouluväeltä ei tähän kuitenkaan tullut vastausta. Tai se ei ainakaan kuulunut pätkivän verkkolähetyksen seuraajan korviin.

Lehikoinen kaipasi entistä vahvempia osaamisen keskittymiä.

— Aika harvassa ovat sellaiset vahvat keskittymät, jotka tiedetään maailmalla ja jotka vetävät väkeä. Laadun pitää olla vertailukelpoista — myös kansainvälisesti.

Rahoitus luo toki omat reunaehtonsa korkeakouluvision jatkotyölle. Lehikoisen mukaan julkinen talous on kireä noin vuoteen 2030 saakka. Lisäksi puolustukseen ja turvallisuuteen tulossa olevat miljardiluokan menoerät merkitsevät kulukuria muille sektoreille.

Ministeri Grahn-Laasonen korosti, että säästölait on nyt annettu eikä uusia ole luvassa. Tosin esimerkiksi yliopistolain indeksijäädytys on voimassa hallituskauden loppuun.

— Terve julkinen talous on aivan oleellinen asia sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen kannalta, Grahn-Laasonen sanoi.

Vision eräs keskeinen tavoite on nostaa tutkimusja kehitysrahoituksen bkt-osuus osuus 4 prosenttiin. Ministerin mukaan tämä edellyttää yritystukiuudistusta sekä lisäpanostuksia julkisen sektorin lisäksi myös yksityiseltä sektorilta. 4 prosenttia on kova tavoite, koska t&k-rahoituksen bkt-osuus aleni 2,8 prosenttiin vuonna 2016 ja tänä vuonna sen ennakoidaan laskevan 2,6 prosenttiin.

---