Paljon opettava henkilöstö ei voi kilpailla julkaisujen määrässä lähes kokopäiväisesti tutkivan henkilöstön kanssa.

YLL ja OAJ: Yliopistojen opetustehtäville tarvitaan urapolku

Koulutus ja tutkimus ovat yliopistojen kaksi toisiinsa lomittunutta päätehtävää. Opetuksen ja tutkimuksen korkeaa laatua tulee tukea kaikin mahdollisin tavoin. Tässä koulutustehtävään sitoutuneen henkilöstön kannustaminen urapolun avulla on vielä hyödyntämätön keino.

Tutkimus on osa opetustehtävää

YLL:n ja OAJ:n tavoitteena on pitkään ollut opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistaminen. Lähtökohtaisesti opetus ja tutkimus yhdistyvät samassa opetus- ja tutkimushenkilöstön toimessa.

Taiteiden opetuksessa tieteen tekemisen korvaa usein taiteellinen toiminta.

Opetushenkilöstön urapolkuun ei sisälly ajatus opetuksen ja tutkimuksen erottamisesta eri toimiin. Päinvastoin – tieteen rooli vahvistuu opettajan urapolulla edettäessä.

Opetushenkilöstön urapolussa uutta on se, että ansiot voivat selkeämmin liittyä koulutustehtävään. Paljon opettava henkilöstö ei voi kilpailla julkaisujen määrässä lähes kokopäiväisesti tutkivan henkilöstön kanssa.

Monen yliopistonlehtorin keskeisimmän meriitin ei tulekaan olla julkaisufoorumin mukaisten julkaisujen lukumäärä. Se ei olisi myöskään koulutustehtävän tai opiskelijoiden ohjauksen kannalta paras vaihtoehto. Myös opetuksellisten ansioiden tulee kuitenkin perustua tutkimukselliseen lähestymistapaan.

Urapolku hyödyttää yksilöä ja yliopistoa

Urapolun tarkoitus on tarjota yksilölle ennakolta määritetty ja motivoiva väylä kehittää osaamistaan. Kriteerien tulee palvella yliopistojen koulutustehtävää laajemminkin. Urapolun käytöstä on oltava hyötyä myös yliopistolle.

Koulutuksen profiilin nostaminen voi tehdä koulutusohjelman ja yliopiston entistä kiinnostavammaksi. Yliopistojen tulee houkutella eri uravaiheessa olevia osaajia eri puolilta yhteiskuntaa ja kansainvälisesti. Myös kilpailu lahjakkaista perus- ja jatkotutkinto- opiskelijoista on kansainvälistä.

Parhaimmillaan urapolku hyödyttää myös tutkimusta. Tutkimus tehdään näkyväksi opiskelijoille tutkimusperustaisessa opetuksessa. Myös opetuspainotteiselle henkilölle kannattaa luoda kannusteita julkaista ja dokumentoida kehittämistyötään. Työskentely opiskelijoiden kanssa antaa opettajalle näkökulman, jossa yhdistyvät tieteenala ja koulutustehtävä. Tässä kombinaatiossa voi piillä uutta tietoa, johon tutkimusryhmässä ei muutoin päädytä.

Urapolku ohjaa toimimaan verkostoissa

Urapolun avulla palkitaan pedagogisen kompetenssin kasvamisesta. Yhteistyö ja verkostoissa toimiminen ovat usein parhaita tapoja kehittää osaamista. Urapolun kriteerien tuleekin ohjata osaamisen kerryttämiseen ja jakamiseen monenlaisia verkostoja hyödyntäen ja rakentaen. Samalla viestitään yliopiston ulkopuolelle siitä, että koulutuksen laatua parannetaan jatkuvasti.

Yliopisto-opettajien osaamisen tunnistaminen

Kandivaiheen opintojaksoilla ja sitä kautta esimerkiksi yliopisto-opettajien työllä on suuri merkitys opiskelijoiden myöhempään opintomenestykseen. Yliopisto-opettajat vaikuttavat opiskelijoiden sitoutumiseen yliopisto-opintoihin ja akateemisuuteen. Myös kieli- ja viestintäopinnot heijastuvat koko tutkintoon, opiskelijavaihtoihin, kansainvälistymiseen ja työelämätaitoihin.

Yliopisto-opettajilla on tyypillisesti pedagoginen koulutus ja laaja opetusvastuu tutkintokoulutuksessa. Yliopisto-opettajien tutkimuksellisen ja kehittävän työotteen tukeminen vahvistaa koulutuksen laatua sekä (kansainvälistenkin) kontaktien luomista. Esim. kielikeskusten eurooppalainen CercleSverkosto tuo runsaasti näkyvyyttä osallistujamaiden yliopistoille. Yliopisto-opettajan ansioituminen tulee lukea hyväksi siinä missä muunkin opetus- ja tutkimushenkilöstön.

Yliopistonlehtorien tilanne huolestuttaa

Huomion on toden teolla käännyttävä myös yliopistonlehtoreiden ja vastaavissa tehtävissä olevien uramahdollisuuksiin. Nykyjärjestelmässä uravaihe on liian usein sidottu nimikkeeseen, vaikka etenemisen tulisi perustua tehtävien vaativuuteen ja ansioihin.

Silloinkin kun tehtävä lähestyy tai vastaa professorin tehtäviä, yliopistonlehtorin tehtävästä on yleensä mahdollista edetä vain tenure track -vakinaistamispolulle tai full professor -tehtävään.

Tenure track on määräaikainen tehtävä, jolle pääseminen saattaa edellyttää pysyvästä tehtävästä luopumista. Vakinaistamispolulle haetaan usein uransa alkuvaiheessa olevia lupaavia tutkijoita — ei niinkään myöhemmän työuravaiheen meritoituneita, koulutusvastuuta kantavia henkilöitä.

Professorien tehtävien lukumäärä taas on rajattu, mikä myös pysäyttää yliopistonlehtorien etenemisen, vaikka ansiot antaisivat perusteen urakehitykselle.

Yliopistonlehtorien ja vastaavassa asemassa olevien uranäkymien parantaminen edellyttää uuden urajärjestelmän käyttöönottoa.

YLL ja OAJ ovat valmiita jatkamaan urapolun kehittämistä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Malli on myös vapaasti hyödynnettävissä yliopistokohtaiseen jatkotyöstämiseen.

---

Urapolku yliopiston opetustehtävissä

Urapolulla eteneminen perustuu dokumentoituun pedagogisen kompetenssin kasvattamiseen.

Ura-askelia voidaan ottaa joko tehtävän sisällä (esim. A > B1 > B2) tai edetä tehtävästä toiseen (esim. B2 > C2). Esimerkiksi arviointikäytäntöjen ja oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö, niiden tutkimusperustainen kehittäminen ja hyvien käytänteiden levittäminen tulee tunnistaa ja lukea ansioksi.

Eri portaat kuvaavat tunnistettuja ura-askelia. Nimikkeet sinänsä ovat viitteellisiä.

Uralle eteneminen voidaan tehdä näkyväksi nimikkeen muutoksena, palkkauksessa, opetuksen kehittämisrahana tai kehittämiskautena, koko yksikön palkitsemisena tai muuna statuksen nostona. Tarvitaan myös uusia tapoja tunnustaa ansioita ja tehdä uravaihe näkyväksi.

Symbolit kuvassa

Värit kuvaavat rinnakkaisia vaiheita opetushenkilöstön ja tutkijan urapolkujen välillä

Viiva tutkijan ja opetustehtävän urapolun välillä kuvaa polkujen yhteyttä toisiinsa. Samalla henkilöllä voi olla eri vuosina tutkimus- tai opetuspainotteinen tehtävä ja ansioita voi kertyä molemmista.

Katkoviiva kohdissa B2/C1 ja C2/D kuvaa pullonkauloja ja suoranaisia etenemisen esteitä.

Nimikkeet ovat viitteellisiä. Professorin kelpoisuus ei ole nimike, vaan viittaus palkkausjärjestelmässä käytettävään termistöön. Uutta on painotus opetusansioissa, mikä voi soveltua paremmin muille kuin professorin nimikkeelle – kenties uusillekin nimikkeille.

Parhaan tavan löytyminen ansioiden todentamiseksi vaatii laajapohjaista keskustelua. Jos esimerkiksi opetusportfoliosta muokataan käyttökelpoista työkalua, sen olisi hyvä olla vertailukelpoinen yliopistojen välillä eikä liian raskas rakenteeltaan.

---