Syysliittokokouksessa kukitettiin hallituksen jäseniä: Maija Mattila, Petri Koikkalainen, Tero Karjalainen, Thomas Hackman, Lotta Valve, Linda Hart, Lotta Alhonnoro, Maija S. Peltola, Maija Paavolainen, Seppo Virtanen ja Stina Giesecke. Mika Karhu, Jarkko Toikkanen ja Sanna Rantakömi jäivät kuvassa etummaisten taustalle. (Hallituksen 2018 tarkempi kokoonpano, ks. www.tieteentekijoidenliitto.fi)

Tieteentekijät: Yliopistoista Suomen parhaita työpaikkoja!

Tieteentekijöiden liitto haluaa olla vahvasti mukana korkeakouluvision jatkotyössä sekä tekemässä yliopistoista Suomen parhaita työpaikkoja.

Tieteentekijöille turvatummat työpaikat

Yliopistoissa työskentelevistä Tieteentekijöiden liiton jäsenistä on 58 % määräaikaisissa työsuhteissa. Tämä on aivan liikaa. Pätkärahoituksen ei tarvitse tarkoittaa pätkätyösuhteita. Liitto ottaa kaikissa keskusteluissa yliopistojohdon kanssa esille sen, miten tieteentekijöiden työsuhteita voitaisiin enemmän vakinaistaa tai vähintään määräaikaisuuksien kestoa pidentää. Alle vuoden mittaiset pätkät eivät kuulu Suomen parhaisiin työpaikkoihin.

— Tieteentekijöiden liiton ajamien tavoitteiden mukaisesti määräaikaisuusasiat on nostettu nyt myös entistä vahvemmin työehtosopimusneuvottelujen pöytään, toiminnanjohtaja Johanna Moisio kertoi.

Henkilöstö vahvemmin mukaan päätöksentekoon

Tieteentekijöiden liitto on aina puolustanut yliopistojen autonomiaa sekä edellyttänyt, että henkilöstö on mukana keskeisissä hallintoelimissä. Yliopistojen itsehallintoon kuuluu, että merkittävää päätösvaltaa ei saa siirtää yliopistoyhteisön ja sen omien toimielinten ulottumattomiin. Tämä tulee ottaa huomioon myös Tampere3:n hallinnossa ja rehtorivalinnoissa.

— Erityisesti isoissa muutostilanteissa on tärkeää, että päätökset tehdään asianmukaisissa toimielimissä yliopistolakia ja yliopiston itsehallintoa kunnioittaen. Näin yliopistoyhteisö voi sitoutua päätöksiin. Olennaista myös on, että muutos perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön eikä ennakoi mahdollisia tulevia lakeja, totesi liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Työhyvinvointi johtamisen keskiöön

Liiton uusimman jäsenkyselyn mukaan tutkijoista ja opettajista 46 % koki työstressiä joko paljon tai erittäin paljon. Liiton jäsenkyselyjen pitkä aikasarja osoittaa, että varsinkin tutkijoiden kohdalla työn kuormittavuus on lisääntynyt. Uupuneet tieteentekijät eivät voi tehdä huipputiedettä ja kouluttaa maan tarvitsemia uusia osaajia. Työhyvinvoinnin pitää olla johtamisen fokuksessa yliopistojen joka tasolla.

Palkkaus on merkki arvostuksesta

Palkka on paitsi konkreettinen elämänlaatuun vaikuttava asia myös keskeinen keino viestiä työn arvostuksesta. Arvostaako yliopistotyönantaja työtä, jota tehdään tiedon lisäämiseksi, uusien osaajien kouluttamiseksi, innovaatioiden perustaksi sekä koko yhteiskunnan parhaaksi? Pohjoismaisissa palkkavertailuissa suomalaiset nuoremmat tutkijat ovat peränpitäjiä. Mikäli maan hallituksen lupaus pitää, koulutukseen kohdistuneet rahoitusleikkaukset on tehty. Nyt tarvitaan työrauhaa, jonka yliopistotyönantaja saa panostamalla yliopistolaisten palkkakehitykseen. Yliopistoväki on kantanut kortensa kekoon!

---