Tutkija ja intohimoinen maailmanparantaja

Kirkkososiologian dosentti Henrietta Grönlund on keskittynyt tutkimuksissaan tarkastelemaan kansalaistoimintaa ja hyvän tekemistä, sekä niihin liittyviä arvoja. Suomalaisessa yhteiskunnassa luterilaisuudella on kestävä vaikutus, joka ilmenee suhtautumisessa hyvinvointivaltion ideaan.

Luterilaiset arvot ovat muovanneet satoja vuosia pohjoismaisia yhteiskuntia, ja johtaneet osaltaan sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion rakentamiseen. Luterilaisuuteen liittyy tasa-arvon korostunut asema, kuuliaisuus maalliselle vallalle, vahva työetiikka sekä varautunut suhtautuminen oman edun tavoitteluun.

— Muiden pohjoismaiden tavoin Suomi kuuluu korkea luottamuksen maihin, jonka perustana ovat pienet elintasoerot sekä yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen ja perusturvaan. Tasa-arvoja huolenpito heikoimmista ovat keskeisiä kulttuurisia arvojamme. Samalla on muodostunut ideaalikäsitys valtiosta, jolla on laaja sosiaalinen vastuu kansalaisten hyvinvoinnista, kirkkososiologian dosentti Henrietta Grönlund kertoo.

Kulttuuriset arvot muuttuvat hitaasti ja usein ne ovat myös piirteitä, jotka ovat omassa ympäristössä niin itsestään selviä, että niitä voi olla vaikea tunnistaa. Kulttuurin syvällistä ymmärrystä tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisen toiminnan ja päätöksenteon pohjaksi. On todella vaikeaa saada läpi hyviäkään uudistuksia, mikäli ne vaikuttavat poikkeavan normatiivisesti oikeana pidetyistä asioista.

—Tämä näkyy esimerkiksi käynnissä olevaan sote-uudistukseen liittyvässä keskustelussa. Pohjoismainen hyvinvointimalli kumpuaa ajatuksesta, että taloudellinen voitto ja yritteliäisyys ovat alisteisia suhteessa yhteiseen hyvään ja välineitä hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna ei siis ole ihme, että sote-uudistus on nostanut pintaan runsaasti huolenaiheita ihmisissä. Erityisesti ajatus siitä, että yhteiskunnan hyvinvointipalveluilla tehdään bisnestä, herättää suurta epäluottamusta, Grönlund huomauttaa.

Normatiiviset käsitykset ovat osin tiedostamattomia ja liittyvät myös tunteisiin, siksi niillä on suuri vaikutusvoima. Tutkijan tarjoamille näkökulmille olisi käyttöä päättäjien keskuudessa, sillä julkisen sektorin palvelujen tasa-arvoisuus on keskeinen seikka, kun taas yritystoiminta tai voiton tavoittelu on meillä edelleen hieman vierasta. Idea tuoda yritystoiminta hyvinvoinnin tuottamisen keskiöön tai esimerkiksi yksilöiden epävirallisen roolin kasvattaminen huolenpidossa voidaan siten jopa nähdä suomalaisen hyvinvointimallin ideologiaa haastavina.

Tieteellistä tutkimusta ja vapaaehtoistoimintaa

Uskonto ilmiönä on kiehtova tutkimuskohde kaikessa syvyydessään.

— Teologinen tutkimus pyrkii ymmärtämään ihmisen ja yhteisöjen kysymyksiä, ajattelua ja toimintaa. Kaikkea sitä, mikä liittyy elämän perimmäisiin kysymyksiin: miksi olemme täällä, miten elämään pitäisi suhtautua, mistä löytyy merkityksellisyys, miten kohdella toisiamme ja itseämme, ja mikä on hyvää elämää.

Henrietta Grönlund on keskittynyt tutkimuksissaan kansalaistoimintaan ja hyvän tekemiseen, ja erityisesti arvojen ja uskonnon yhteyksiin niihin. Hän on tutkinut laajasti muun muassa yksilötason kokemuksia ja näkemyksiä kansalaisvastuusta ja osallistumisen motivaatiosta.

— Viime vuosina olen tutkinut myös yksinäisyyteen ja kaupunkiköyhyyteen liittyviä teemoja, jotka ovat tavallaan osallistumisen, osallisuuden ja hyvän tekemisen kääntöpuolia. Tein graduni vapaaehtoistoiminnasta ja jatkoin aiheesta väitöskirjan parissa. Tutkimustyössä olen siten mennyt koko ajan yhä syvemmälle.

— Suhtaudun intohimoisesti paitsi tutkimukseen, myös maailmanparantamiseen. Vuosien varrella olen tehnyt monenlaista vapaaehtoistyötä. Olen ollut mukana auttavien puhelimien toiminnassa, tehnyt esimerkiksi ihmisoikeustyötä ja osallistunut erilaisiin luottamustehtäviin. Tällä hetkellä toimin Tulkaa kaikki –liikkeessä, joka pyrkii lisäämään tasa-arvoa ja avoimuutta evankelisluterilaisessa kirkossa. Toimin myös järjestökentällä asiantuntijatehtävissä, jotka liittyvät työhöni, mutta joita teen palkatta ja vapaa-ajallani.

Kulttuurissamme korostuu jo Lutherilta juontava ajatus hyvien tekojen vahvasta vapaaehtoisuudesta ja epäitsekkyydestä. Ajatellaan, että teoilla ei haeta itselle ansiota tai hyötyä. Tämä on johtanut muun muassa hyväntekeväisyyskulttuuriin, jossa lahjoituksista tai muusta hyvän tekemisestä ei juurikaan pidetä ääntä. Toisin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi yliopistojen ja taidelaitosten seinillä on tapana esitellä eniten lahjoittaneet hyväntekijät nimillä, summilla ja usein myös kuvilla. Lahjoittajan esittelyjärjestys menee lahjoitetun summan mukaan, ja fontin sekä kuvan koko pienenee summan mukaisesti. Yhdysvaltalaisnuorten parissa vapaaehtoistyö on myös keino saada lisäpisteitä yliopistoon pyrittäessä.

Suomalaiset ovat innokkaita veronmaksajia, ja arvostavat tasa-arvoista hoivaa ja huolenpitoa kaikista ihmisistä.

— Ajatus hyväntekeväisyysyhteiskunnasta, jossa avun saanti olisi riippuvainen toisten hyvästä tahdosta, on pelottava. Tämä vaikuttaa ajatteluun siitä, millaisia rooleja vapaaehtoinen auttaminen saa, se nähdään täydentävänä ja nimenomaan vapaaehtoisena. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin auttamishaluisia ja aktiivisia vastuunkantajia. 40 prosenttia ihmisistä osallistuu vapaaehtoistoimintaan vuositasolla, ja 70 prosenttia lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Lisäksi läheisiä autetaan paljon.

— Kirjoitan parhaillaan myös luterilaisen kulttuurin vaikutuksesta suomalaiseen hyväntekeväisyys- ja hyvinvointimalliajatteluun. Varsinkin joulun lähestyessä huolenpito heikoimmista näkyy kaikkialla, Grönlund toteaa.

Opiskelua kaduilla ja leipäjonoissa

Tällä hetkellä Grönlund toimii Helsingin yliopistossa kaupunkiteologian yliopistonlehtorina. Työssään hän kehittää kaupunkiteologian tutkimus- ja opetuskokonaisuutta. Kaupunkiteologiassa kehitetään myös yhteisölähtöisiä opetusmenetelmiä. Käytännössä siis opiskelijat opiskelevat kaupunkiteologiaa luokkahuoneiden ja kirjaston lisäksi kaupungin kaduilla, leipäjonoissa ja osallistumalla kansalaistoimintaan osana kursseja.

Aihe on ajankohtainen väestön muuttoliikkeen suuntautuessa kaupunkeihin. Kaupunkiteologia pyrkii ymmärtämään aiemmin mainittuja teemoja urbaaneissa, moninaisuuden leimaamissa konteksteissa. Osallisuuden, kohtaamisen, yhdessä elämisen ja merkityksellisyyden teemat limittyvät maailmankatsomuksiin niin yksilöiden arjessa, yhteisöjen toiminnassa kuin yhteiskunnallisella tasolla.

— Opetuksen lisäksi johdan kahta kaupunkiteologiaan integroituvaa hanketta. Toisessa tutkitaan kaupunkilaista köyhyyttä Helsingissä kokemuksellisesta, arjen toiminnan perspektiivistä. Toinen on Suomen osahanke 12 eurooppalaisen yliopiston hankkeessa, jossa on kehitetty kansalaistoimintaan osallistumista osana yliopisto-opetusta.

---