Kysymys-vastaus Tiia Tuomi

Helsingin yliopisto on jo käynnistänyt toimenpiteitä, joilla se aikoo vastata professori Sue Scottin raportissa esitettyyn kovaan kritiikkiin. Henkilöstöjohtaja Tiia Tuomi toivoo yhteisöltä lisää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

1) Helsingin yliopiston johto sai kovaa kritiikkiä henkilöstöltä professori Sue Scottin raportissa. Millaisiin konkreettisiin toimiin henkilöstöjohto on ryhtynyt raportin palautteen takia?

— Olemme käyneet Sue Scottin raporttia ja siinä olevia suosituksia läpi yliopiston johdon kanssa ja keskustelleet asiasta myös hallituksessa. Olemme julkaisseet sovitut kehittämisteemat ja niihin suunnitellut toimenpiteet intranetissä yhteisölle kommentoitavaksi. Toivomme yhteisöltä lisää konkreettisia toimenpiteitä kehittämisteemoihin. Toimenpiteistä osa on jo käynnistetty tai käynnistymässä pian.

2) Säästötoimien vuoksi HY joutui irtisanomaan henkilöstöä. Raportin kommenteissa yt-menettelyjä ja irtisanottujen kohtelua pidettiin huonona. Aalto-yliopiston henkilöstöjohtajana olit mukana Aallon yt-prosesseissa. Onko kahden ison yliopiston menettelytavoissa eroja?

— Vertailu on haastavaa, koska en ollut mukana HY:n neuvotteluissa. YT-prosessi on tarkkaan säädelty ja käsitykseni mukaan HY:ssa irtisanomistilanteet hoidettiin asiallisesti ja uudelleen työllistämisen tukea tarjottiin kattavasti. Eroja oli kuitenkin jo lähtökohdissa, koska Aallossa neuvottelimme talouden tasapainottamisen vaatimista toimenpiteistä, kun taas HY:ssa toteutettiin myös palveluiden rakenneuudistus ja koulutusohjelmauudistus. HY:ssa neuvottelut koskivat koko henkilöstöä, kun Aallossa suljimme professorit pois neuvotteluiden piiristä. Aallon neuvotteluista voi arvioida, että ilmapiiri oli rakentava ja osapuolet sitoutuivat mm. mahdollisimman avoimeen tiedottamiseen.

3) Suurin osa irtisanomisista kohdistui muuhun henkilöstöön. Heiltä jääneet tehtävät kuormittavat opetusja tutkimushenkilöstöä. Mitä asialle on tehtävissä?

— Meidän on kehitettävä edelleen toimintamalleja, joilla pystymme tarjoamaan hyvät ja laadukkaat palvelut sekä samalla varmistamaan, että henkilöstömme ei olisi liian kuormittunutta. Tämä edellyttää mm. prosessien keventämistä. Uusiin toimintatapoihin oppiminen vie aina aikaa ja vanhoista tutuista käytännöistä luopuminen on vaikeaa. Olen varma, että hyvällä yhteistyöllä pystymme uudistamaan käytäntöjämme ja keventämään kuormitusta.

4) Mitä HY:n melko tuore työhyvinvointiselvitys kertoo yliopiston henkilöstön jaksamisesta?

— Oli todella hienoa, että työhyvinvointikyselyyn vastasi yli 5000 vastaajaa eli lähes 63 % henkilöstöstä, mikä mielestäni kertoo siitä, että henkilöstö haluaa vaikuttaa yliopistoyhteisömme kehittämiseen. Tulosten mukaan työhyvinvointi on pääosin vähintään kohtuullisella tasolla ja on pysynyt lähes ennallaan 2011- 2017. Työn kuormittavuuden kokemisessa on eroja yksiköittäin ja henkilöstöryhmittäin. Koska tässä on paljon vaihtelua, on aiheesta tärkeä keskustella yksiköissä ja tiimeissä. Erityisen hyviä arviota saimme mm. oman työn sisällöstä, esimiestyöstä ja lähiyhteisön tuesta. Kehittämiskohteina ovat mm. yliopistotasoisen sisäisen viestintä sekä päätöksenteon ja sen valmistelun avoimuus.

5) Aikooko Helsingin yliopisto satsata jatkossa enemmän henkilöstöpalveluihin ja työhyvinvointiin?

— Tavoitteenamme on kehittää edelleen henkilöstöpalveluita ja erityisesti tukea esimiehille ja työhyvinvoinnille. Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen, työkykyasiat ja työsuojelu ovat olleet meillä jo vuosia yksi tiimi, jolloin pystymme varmistamaan yhteistyön näillä osa-alueilla ja tavoitteena on vahvistaa näitä myös tiedekunnissa HR:n lähipalveluiden kautta. Työhyvinvoinnin lisäksi rekrytoinnit, osaamisen kehittäminen, johtamisen ja esimiestyön tuki ja kehittäminen ovat painopisteitä ensi vuonna.

---