Eläköityneet professorit vahvasti mukana yliopistojen toiminnassa

Emerita-/emeritussopimuksen tehneiden professorien tehtäväkuva on moninainen: tutkimusta, opetusta, konsultointia, mentorointia, erilaisia asiantuntijatehtäviä.

Eläkkeelle jäämisen alaikärajoja nostettiin tämän vuoden alusta. Alaikäraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen. Uudistus oli monille epätoivottu. Professorikunnassa alaikärajan nostaminen ei kuitenkaan ole herättänyt laajaa keskustelua. Olihan muutama vuosi sitten tehdyn Professoriliiton selvityksen mukaan yli 55-vuotiailla professoreilla keskimääräinen toivottu eläkeikä 66 vuotta. Eroamisikä on 68—70 vuotta syntymävuodesta riippuen. Tämänkin jälkeen yliopistoissa työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsuhteen jatkamisesta.

Liiton aiempien selvitysten mukaan 80 prosenttia professoreista haluaa jatkaa joltakin osin työskentelyään eläköitymisen jälkeenkin. Useimmat yliopistot ovatkin todenneet, että eläkkeelle siirtyvä professori on työyhteisössä voimavara. Eläkkeelle jäänyt professori, joka on ollut työsuhteessa toistaiseksi ("vakinaisena"), voi käyttää eläköitymisen jälkeen nimikkeenään professori, professori emeritus/emerita tai emeritusprofessori/emeritaprofessori.

Mutta mitä eläköityneet professorit tekevät ja millaisia sopimuksia heidän kanssaan on tehty? Tätä Professoriliitto selvitti keväällä 2018 kaikille eläkkeellä oleville jäsenilleen lähetetyllä kyselyllä.

Sopimus yhteistyön jatkumisesta

Jos professori ei ole enää työsuhteessa yliopistoon tai virkasuhteessa tutkimuslaitokseen, yhteistyön jatkumisesta, oikeuksista ja velvollisuuksista eläköitymisen jälkeen voidaan laatia kirjallinen määräaikainen ns. emerita-/emeritusprofessorisopimus. Liiton tietoon on tullut vain yksittäisiä tapauksia, joissa yliopisto ei olisi tehnyt eläköityvän professorin kanssa tällaista sopimusta. Sopimuksessa sovitaan työhön osallistumisen tavoista, vastuista ja velvoitteista.

Liiton kyselyn perusteella yliopistot tarjoavat emerita-/ emeritussopimuksen tehneille yleisimmin tietoliikenteeseen kuuluvia työvälineitä. Toiseksi yleisin kokonaisuus on toimistotyöskentelyyn tarvittavat olosuhteet ja palvelut sekä tutkimusaineistojen käyttö. Myös tutkimuslaitteiden käytöstä ja tukihenkilöstön palveluista on sovittu. Mahdollisten ohjausvastuiden tai muiden sovittujen tehtävien työtehtävien osalta voidaan sopia palkkioperusteisista korvauksista.

Tutkimusta, opetusta, asiantuntijatehtäviä

Emerita-/emeritusprofessorisopimuksen tehneiden tehtäväkuva koostuu moninaisista tehtävistä: mm. tutkimuksesta, opetuksesta, konsultoinnista, mentoroinnista ja erilaisista asiantuntijatehtävistä.

Useimmat kyselyyn vastanneet tekivät tutkimustyötä. Noin puolet vastaajista oli mukana täydentävän rahoituksen hankkeessa – moni vastaajista useissa hankkeissa. Professoreilla on eläköitymisen jälkeenkin mahdollista saada tutkimukselleen ulkoista rahoitusta. Esimerkiksi säätiöille ja rahastoille ei ole merkitystä sillä, onko henkilö eläköitynyt. Myöskään Suomen Akatemian hauissa eläkkeellä olevat tutkijat eivät ole eriarvoisessa asemassa muihin nähden. Hakemukseen tarvitaan suorituspaikan sitoumus, jonka myötä suorituspaikka takaa tutkimuksen tekemiseen perusedellytykset.

Kyselyyn vastaajat olivat julkaisseet emeritana/ emerituksena keskimäärin 22 julkaisua. Jos yksi Jufopiste tuottaa yliopistolle 4 200 euroa (Seuri A & Vartiainen H: Yliopistojen rahoitus, kannustimet ja rakennekehitys. Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti 2018), eläköityneet professorit tuottavat yliopistoille vuosittain merkittävän summan rahaa.

Puolet kyselyyn vastanneista antoi opetusta. Vastaajilla oli kyselyn hetkellä keskimäärin 2,4 väitöskirjatutkijaa ja 1,8 muuta opinnäytetyötä tekevää ohjattavanaan. Riippumatta siitä, onko eläköitynyt professori tehnyt emerita-/emeritusprofessorisopimuksen, hän voi toimia yliopistossa tuntiopettajana ja saada siitä korvauksen.

Työsopimus antaa lisää mahdollisuuksia

Eläköitynyt professori voi tehdä yliopiston kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Tällöin henkilö voi toimia tutkimusprojektin vastuullisena johtajana. Yleensä kyseessä on osa-aikainen työsopimus. Liiton kyselyyn vastanneille työsopimus oli tehty pääsääntöisesti 1—4 vuodeksi, mutta vastaajilla oli myös lyhempiä ja pidempiä työsopimuksia. Suurimmalla osalla osa-aikaisuuden määrä oli 10—20 prosenttia kokoaikaisesta työstä, mutta työsopimuksia oli tehty myös suuremmilla osa-aikaisuuksilla.

Vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu eläkettä 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun ja vuoden 1957 jälkeen syntyneillä tätäkin pidempään.

Selkeät käytänteet yliopistoihin

Yliopistoilla on käytössään toisistaan poikkeavia sopimuspohjia emerita-/emeritusprofessorisopimukseksi. Liiton verkkosivuilta löytyy jäsenille tehty ohje siitä, mistä asioista kannattaa neuvotella ja sopia. Professoriliitto edellyttää, että yliopistoilla on läpinäkyvät, selkeät ja reilut periaatteet emerita-/emerituskäytänteistään.

---