Kysymys-vastaus Sanna Kaisa Spoof

Suomella on nyt tilaisuus vaikuttaa suoraan eurooppalaiseen tutkimuseettiseen ohjailuun,koska tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof on valittu European Network of Research Integrity Offices ENRIO:n puheenjohtajaksi. TENK kartoittaa tiedevilpin laajuutta ja toteuttaa tammikuussa kyselynä tutkimusetiikan barometrin.

1) Tutkimuseettinen neuvottelukunta toteuttaa tammikuussa Tutkimusetiikan barometrin. Miksi barometri päätettiin toteuttaa nyt? Mitä vastauksilla tehdään?

— Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK saa tietoonsa suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa selvitettävänä olevat hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt. Osa tapauksista jää kuitenkin pimentoon, koska niistä ei uskalleta kertoa oman tutkijanuran vaarantumisen pelossa. Tästä syystä tiedevilpin laajuuden ja syiden kartoittamiseksi sekä ennaltaehkäisyn tehostamiseksi tehdään koko tutkijakunnalle suunnattava kysely. Se toteutetaan tammikuussa yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Vastaukset arkistoidaan tutkimuskäyttöön Tietoarkistoon.

2) Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusetiikan tukihenkilötoiminta alkoi vuoden 2017 alusta. Miten toiminta on lähtenyt käyntiin?

— Toiminta on saanut erittäin myönteisen vastanoton, sillä jo 63 tutkimusorganisaatiossa on TENKin kouluttamina, hyvän tieteellisen käytännön asiantuntijoina yhteensä noin 125 tukihenkilöä, jotka ovat taustoiltaan tutkijoita, opettajia tai tutkimushallinnon edustajia. Tukihenkilöt tiedottavat tutkimusetiikasta ja antavat luottamuksellista neuvontaa ongelmatilanteissa. Tiedevilppiä epäiltäessä tukihenkilöt toimivat epäilynalaisen tutkijan tai niin sanotun pilliinpuhaltajan vertaistukena mutta eivät osallistu tutkintaprosessiin.

3) Minkälaisiin tutkimuseettisiin ongelmiin liittyy suurin osa TENK:lle ja tukihenkilöille tulevista kysymyksistä?

— Yleisin tiedevilpin muoto on plagiointi, mutta myös tutkimustulosten tai tutkimussuunnitelmasta saadun idean anastamista aika ajoin epäillään. Eniten kyselyitä tulee yhteisartikkeleiden tai kokoomateosten tekijyyteen liittyen. Myös tutkimusaineiston käyttöoikeus, itseplagioinnin käsite, viranhakuasiakirjojen paisuttelu tai esteellisyys päätöksentekotilanteessa puhuttavat tutkijakuntaa. On tärkeää osata erottaa, milloin ongelmana ei olekaan mahdollinen hyvän tieteellisen käytännön loukkaus vaan esimerkiksi tieteellinen näkemysero tai työyhteisökiista.

4) Kilpailu tutkimuksessa kiihtyy. Millaisena näet tutkimusetiikan tulevaisuuden?

— Tutkimusetiikan merkitys kasvaa maailmalla kaikilla tieteenaloilla. Sen painoarvo on noussut myös EU:n tutkimusrahoituksesta päätettäessä. Suomella on nyt tilaisuus vaikuttaa suoraan eurooppalaiseen tutkimuseettiseen ohjailuun, koska tulin valituksi European Network of Research Integrity Offices ENRIO:n puheenjohtajaksi. Suomessa sekä tutkimusorganisaatiot että tiedettä ja tutkimusta rahoittavat tahot ovat laajasti sitoutuneet TENKin hyvän tieteellisen käytännön ohjeisiin.

— Lääketieteen lisäksi myös muut alakohtaiset, kansalliset eettiset ohjeistot tekevät tuloaan. Suomi on ollut edelläkävijänä ihmistieteiden alan eettisen ennakkoarvioinnin käyttöönotossa. Kyseistä ohjetta päivitetään parhaillaan tietosuojalainsäädännön muutokset huomioivaksi. Tiedeyhteisöllä on jouluun asti mahdollisuus antaa ohjeen luonnoksesta palautetta TENKille.

---