Työehtosopimusneuvotteluihin valmistautuminen käynnissä

Me olemme yliopisto 3.0

Yliopistohenkilöstöä koskevat työehtosopimusneuvottelut alkavat näillä näkymin tammikuun loppupuolella.

Yliopistojen yleinen työehtosopimus on voimassa vuoden 2020 maaliskuun loppuun saakka. Neuvotteluissa yliopistotyönantajaa edustaa Sivistystyönantajat ja yliopistossa työskenteleviä henkilöitä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Ammattiliitto Pro sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. JUKO on selvästi suurin pääsopija; yliopistoissa on yli 17 000 akavalaisiin liittoihin kuuluvaa jäsentä.

Työehtosopimusta sovelletaan lähestulkoon kaikkiin ylipistoissa työskenteleviin. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on vain neljä työnantajan edustajaa (rehtori, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja kvestori) ja kansleri, joihin sopimusta ei sovelleta

TES-tavoitteita valmistellaan ja yhteensovitetaan

Yliopistosektorilla toimivat liitot ovat valmistelleet omia työehtosopimustavoitteita. Professoriliiton hallitus käsitteli jo helmikuussa liittomme alustavia tavoitteita ja vahvisti ne marraskuun kokouksessaan.

JUKO on pyytänyt jäsenyhdistyksiltään ja niiden alayhdistyksiltä tavoitteita 11.11.2019 mennessä. JUKO on pyytänyt tavoitteita myös yliopistosektorin luottamusmiehiltä. Näitä tavoitteita on käsitelty ja priorisoitu JUKOn yliopistoneuvottelukunnan seminaarissa 25.11.2019. Tavoitteet on tarkoitus vahvistaa yliopistoneuvottelukunnan tammikuun kokouksessa.

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet, että ensimmäinen varsinainen neuvottelutapaaminen on tammikuun lopulla. Työehtosopimusosapuolet esittelenevät tavoitteensa toisilleen vielä tammikuun viimeisillä viikoilla, jolloin varsinaiset työehtosopimusneuvottelut alkavat.

Palkankorotukset ja tekstitavoitteet

Työehtosopimusneuvotteluissa palkansaajajärjestöillä on tapana tavoitella ostovoiman turvaavia palkankorotuksia. JUKO on perinteisesti tavoitellut prosentuaalisia yleiskorotuksia. Korotustasoa ja sopimuskauden pituutta koskevat tavoitteet täsmentyvät neuvottelujen kuluessa. Luonnollisesti myös yliopistosektorin neuvotteluissa tullaan tarkasti seuraamaan, millaisia ratkaisuja muissa sopimuspöydissä sovitaan.

Tekstitavoitteilla pyritään saamaan parannusta yliopistosektorilla työskentelevien työsuhteen ehtoihin eli muun muassa parantamaan työnteon edellytyksiä. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä yli 70 prosenttia on määräaikaisissa työsuhteissa. Kiinnikurottavaa Suomen parhaiksi työpaikoiksi riittää.

Tutkimuskaudet kuntoon!

Professoriliitto saa ylivoimaisesti eniten palautetta jäsenistöltään siitä, että professoreilla ei ole riittävästi aikaa tutkimuksen tekemiseen. Tehdyt ajankäyttötutkimukset ja liiton omat selvitykset osoittavat, että työehtosopimuksessa sovittu 1 624 tunnin vuosittainen kokonaistyöaika täyttyy erilaisilla opetustehtävillä, väitöskirjojen ohjauksilla sekä asiantuntija- ja hallintotehtävillä. Tämän lisäksi professoreiden aikaa kuluu entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Kaiken tämän lisäksi aikaa tulisi olla tutkimuksen tekemiseen.

Työehtosopimuksessa on kirjaus, jonka mukaan työsuunnitelmat pyritään yhteensovittamaan niin, että kukin saisi vuorollaan mahdollisuuden opetuksesta ja hallintotyöstä vapaaseen tutkimuskauteen. Professoriliiton hallitus on linjannut, että edellä mainitusta kirjauksesta tulee tehdä sitovampi. Liittomme uutena tavoitteena on, että akateemisen johtotehtävän (vararehtori, dekaani, laitosjohtaja) jälkeen ao. henkilöllä tulisi olla oikeus 6–12 kuukauden pituiseen tutkimuskauteen.

Järjestövalmius neuvottelujen tukena

Työehtosopimusneuvottelujen lähestyessä myös järjestövalmiutta nostetaan. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenistölle kerrotaan mahdollisimman avoimesti ja oikea-aikaisesti mitä asioita neuvotteluissa tavoitellaan ja miten neuvotteluissa edistytään. Järjestövalmiuteen kuuluu myös yliopistokohtaisten lakkotoimikuntien toiminnan tukeminen ja niiden kouluttaminen. Järjestövalmiuden nostaminen tapahtuu niin jukolaisena yhteistyönä kuin myös pääsopijoiden välisenä yhteistyönä. Neuvottelutoiminta on tiimityötä kaikkien yliopistolaisten työssäoloehtojen parantamiseksi. Me olemme yliopisto 3.0.


Työhyvinvointi Tieteentekijöiden neuvottelutavoitteiden keskiöön

Tieteentekijöiden liitto haluaa nostaa tieteentekijöiden työhyvinvointiin liittyvät asiat keskiöön kevään työehtosopimusneuvottelukierroksella.

— Tieteentekijöille työhyvinvointi on paljon muuta kuin tyhy-toimintaa. Meille se on paljon isompi asia, johon vahvasti kytkeytyy työsuhteen varmuus ja ennakoitavuus, totesi puheenjohtaja Maija S. Peltola Tieteentekijöiden liiton syysliittokokouksen avauspuheessa 23. marraskuuta Helsingissä. Suurin osa suomalaisesta tutkimustyöstä tehdään määräaikaisissa työsuhteissa. Alle vuoden pituisilla työsopimuksilla ei nosteta Suomen tieteentasoa maailman kärkikastiin.

— Olemme laittaneet tyytyväisyydellä merkille, että monissa yliopistoissa on aitoa pyrkimystä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Määräaikaisuuksiin haetaan ratkaisuja ns. puskurimallista ja vakaammasta rahoituksesta projekteille, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia parannetaan, apurahansaajille kehitetään työterveyspalveluita ja matalan kynnyksen tukea tarjotaan koko henkilöstölle.

Henkilöstön työhyvinvoinnin kohentaminen on vahvasti sidoksissa myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmisteltuun ja laajan poliittisen hyväksynnän saaneeseen Korkeakouluvisioon 2030. ”Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja”, on kirjattu visioon sen kolmantena tahtotilana.

YLL korostaa kokemusta ja kannustavuutta

Yliopistojen opetusalan liitto YLL lähtee siitä, että työehtosopimusta kehitettäisiin niin, että se olisi nykyistä kannustavampi palkkaus- ja työaikajärjestelmien suhteen.

sekä opetusmenetelmien moninaisuuden tulisi heijastua nykyistä paremmin työaikajärjestelmässä, YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen kommentoi neuvottelutavoitteita.


Tarja Niemelä
toiminnanjohtaja, VT, Professoriliitto

Painetussa lehdessä sivu 10