”Tavoite tuhansista uusista
opiskelijoista ei onnistu tällä
rahoituksella. Vaikka kuinka
yrittäisimme sujuvoittaa
opintoja, esillä olleisiin
tavoitemääriin ei päästä.”
Uusi strategia oli marraskuussa Helsingin yliopiston hallituksen ensimmäisessä käsittelyssä. Hallituksen on määrä hyväksyä se ensi helmikuussa. Rehtori Jari Niemelän mukaan strategian valmistelussa on pyritty siihen, että henkilöstöä kuullaan mahdollisimman laajasti.
— Pitkä projekti alkoi viime tammikuussa kyselyllä toimintaympäristön analyysistä. Kampustilaisuuksia on pidetty syksyn mittaan eri tiedekunnissa. Flammassa (sisäinen verkko) on ollut kommentointimahdollisuus. Tiedekulmassa oli yhteinen keskustilaisuus marraskuun alussa.
Yliopiston keskeisiä arvoja on mietitty kansleri Kaarle Hämerin vetämässä työryhmässä. Arvoiksi ovat valikoituneet: totuus, vapaus, yhteisöllisyys ja sivistys.
— Strategian valmistelun loppusuoran keskusteluissa on noussut ajatus siitä, pitäisikö myös kestävä kehitys ja vastuullisuus ottaa arvoiksi. Vai pitäisikö niiden olla kaiken toiminnan läpileikkaavina tekijöinä, kuten avoimuuskin on.
Strategia koskee vuosia 2020—2030, mutta se on määrä päivittää neljän vuoden välein.
Sen taustalla, että yhteisöllisyys on noussut yhdeksi keskeiseksi arvoksi, näkyy Helsingin yliopiston viime vuosien mittavat myllerryksen ja niistä saatu palaute. Vuosina 2015—2017 yliopistossa käytiin läpi ainakin seuraavat muutokset: satojen työntekijöiden irtisanomiseen johtanut yt-prosessi, organisaatiouudistus (Yliopistopalvelut YPA) ja koulutusuudistus (ns. Iso Pyörä). Vuoden 2017 loppupuolella julkistettiin kansainvälisen riippumattoman ryhmän raportti, jossa oli kuultu laajasti myös henkilöstöä. Ryhmän puheenjohtajana toimi Yorkin yliopiston sosiologian professori Sue Scott. Raportin mukaan yhteisöllisyyden tunne oli huonontunut, osallisuus vähentynyt, myllerryksiä oli kerralla liikaa.
Rehtori Niemelä myöntää, että palaute on otettu vastaan hyvin vakavasti. Kun Niemelä valittiin huhtikuussa 2018 Helsingin yliopiston rehtoriksi, hallitus edellytti, että henkilöstöasiat ovat entistä vahvemmin rehtorin tehtäväkenttää. Hyvinvointiasiat kuuluvat myös toisen vararehtorin tontille.
— Aidosti teemme sen, mitä voidaan. Työyhteisöstä ja opiskelijoiden yhteisöstä tulee saada hyvinvoivempi. Otamme vakavasti sen, että henkilökunnan ääni saadaan vahvemmin esille.
Yliopiston johto kiertää kampustilaisuuksissa pari kertaa vuodessa. Yksiköissä pidetään yksikkökokouksia yhteisöä koskevista asioista joka lukukausi. Hyvän yhteistoiminnan linjaukset -paperi on valmistelu yhdessä ammattijärjestöjen kanssa. Pääluottamusmiesten kanssa on palavereja säännöllisesti.
Vaikka rahoitustilanne ei ole nytkään kehuttava, yhteistoimintaneuvotteluja ei ole rehtorin mukaan näköpiirissä. Helsingin Sanomien Lauantaivieras- haastattelussa (7.9.) Niemelä kertoi, että mahdollisia muita säästötoimia on kuitenkin mietinnässä.
Rinteen hallituksen ohjelman mukaan yliopistoindeksi on voimassa ja 40 miljoonaa euroa tuli yliopistojen perusrahoitukseen. Niemelä toivoo, että nämä pysyvät voimassa koko hallituskauden. Jos hallitus ei pääse lupaamaansa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen, on väläytelty leikkausten uhkaa.
— Toivottavasti yliopistot säilyvät niiden ulkopuolella.
Niemelä harmittelee, että budjettineuvotteluissa valtiovarainministeriö veti punakynällä yli opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen lisärahoituksesta uusien opiskelijoiden kouluttamiseen.
— Tavoite tuhansista uusista opiskelijoista ei onnistu tällä rahoituksella. Vaikka kuinka yrittäisimme sujuvoittaa opintoja, esillä olleisiin tavoitemääriin ei päästä, hän korostaa.
Opiskelijaksi ottaminen kuuluu yliopistojen autonomiaan, mutta OKM ”ostaa” tutkintoja rahoitusmallin kautta. Eli tätä kautta ohjaus on hyvin vahvaa.
Julkisessa keskustelussa yliopistot näkyvät juuri koulutukseen liittyvien teemojen kautta. Usein tuntuu siltä, että yliopistolaissa ensimmäisenä mainittu yliopistojen tehtävä eli tutkimus, jää vähemmälle huomiolle.
— Meidän tulee pitää huolta siitä, että tutkimus näkyy vahvemmin ja se, että yliopistot ovat sivistyksen tuottajia.
Rehtorin tapaamista edeltävänä iltana oli ollut Suomalaisen Tiedeakatemian teemailta Tiede ja yhteiskunta, jossa puhuttiin tutkitun tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Niemelä pitää Tiedeakatemian tammikuussa käynnistämää tiedeneuvonantohanketta (Science Advisory Mechanism of Finland SoFi) hyvänä. Sen tavoitteena on vahvistaa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan päätöksentekijöiden välistä dialogia.
Rehtori Niemelän mielestä on ikävää, että ministeriöiden resursseja hyödyntää tutkimustietoa on vähennetty.
— Näin ne eivät pysty seuraamaan uusimpia tutkimuksia. Tätä kautta ministeriöiden mahdollisuus hyödyntää myös strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia hankkeita on vähentynyt. On harmillista, jos tuotetaan potentiaalista tietoa eikä sitä pystytä käyttämään.
Tämä lehti ilmestyy melko pian Itsenäisyyspäivän jälkeen. Linnan juhlien teemana oli tänä vuonna ”tieto”. Rehtori Niemelä pitää juhlien teeman valintaa hyvin positiivisena — tässä ajassa.
teksti Kirsti Sintonen
Painetussa lehdessä sivu 16