Sivutoimista, sivutoimiluvista sekä yhdistystoiminnasta

Työsopimussuhteisella työntekijällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimesta tai pyytää sivutoimeen lupaa työnantajalta.

Työntekijällä on useammassa laissa turvattu oikeus toimia vapaa-aikanaan haluamissaan tehtävissä työnantajan näkemyksestä riippumatta, mikäli toiminta ei ole kilpailevana toimintana työsopimuslaissa määritellyllä tavalla kiellettyä. Työsopimuslain mukaan työntekijän tulee välttää kilpailevaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Työntekijän tekemää ammattinsa mukaista työtä ei pidetä kiellettynä kilpailutekona, mikäli työnantaja on hyväksynyt kyseisen toiminnan joko työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin. Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä sivutoimiluvasta tai -ilmoituksesta. Työsopimussuhteisella työntekijällä ei siten ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimesta tai pyytää sivutoimeen lupaa työnantajalta.

Työnantajan direktiovallan piiriin ei myöskään kuulu yksipuolisesti vaatia työntekijältä sivutoimiluvan pyytämistä tai -ilmoituksen tekemistä. Usein voi silti olla kohteliasta ilmoittaa työnantajalle sivutoimesta, etenkin jos se liittyy jotenkin työnantajan toimialaan. Silloin kun työntekijä on ryhtymässä sellaiseen toimintaan, jota voitaisiin pitää kiellettynä kilpailutekona, kannattaa asiasta ilmoittaa työnantajalle ja pyytää toimintaan suostumus. Suostumus sitoo työnantajaa. Työntekijä saa kuitenkin vapaasti harjoittaa ammattiaan omissa nimissään tai toisessa työsuhteessa, mikäli tästä ei aiheudu työnantajalle vahinkoa. Työsopimuslain mukainen kilpailevan toiminnan kielto ei myöskään velvoita työntekijää enää työsuhteen päätyttyä, ellei siitä ole erikseen työsopimuksessa sovittu työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä.

Työsopimuslaista johtuu myös, että työntekijällä on työnantajaa kohtaan lojaliteettivelvoite, mikä pitää sisällään mm. sen, ettei sivutoimi saa haitata päätoimesta suoriutumista, eikä työntekijä saa käyttää työaikaa tai työnantajan työvälineitä sivutoimensa tekemiseen, ellei muusta ole sovittu. Työnantaja voi kieltää sivutoimen, jos siitä aiheutuu haittaa päätyön hoitamiselle. Osapuolten sopimusvapauden piirissä toki on, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä saa työskennellä työnantajan kanssa kilpailevalla tavalla tai käyttää sivutoimen hoitamiseen työaikaa tai työnantajan työvälineitä. Asia on kuitenkin erillinen sivutoimiluvasta -ja ilmoituksesta. Vapaa-ajalla tapahtuvaan yhdistystoimintaan tai vastaavaan toimintaan työnantajalla ei ole oikeutta puuttua miltään osin.

Kokonaistyöajassa työskentelevien osalta on myös huomioitava, että heidän työaikaansa ei ole esimerkiksi päivätasolla määritelty ja sitä tarkastellaan työsuunnitelman toteutumisen kautta, jolloin myös sivutoimen hoitaminen on joustavampaa.

Perustuslain 10§ säädetään ihmisten yksityiselämän suojasta, lain 13§ yhdistymisvapaudesta ja lain 18§ oikeudesta työhön ja elinkeinoon. Vaatimus, jonka perusteella työntekijän tulee ilmaista osallistumisensa tai jossa työnantaja voisi rajoittaa työntekijän vapautta esimerkiksi elinkeinoon (kilpailukielto huomioiden) tai yhdistystoimintaan, on perustuslain vastainen.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä tarkentaa perustuslaissa määrättyjä työntekijän oikeuksia työelämässä. Lain 3§ mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Vapaa-ajalla tehtävä työ tai harrastettava yhdistys- tai sijoitustoiminta ovat selkeästi tietoja, jotka eivät ole työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työelämässä ilmenevät erilaiset mahdolliset esteellisyysja erilaiset sidonnaisuuskysymykset on ratkaistava tapauskohtaisesti.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta pitää työntekijän vapaa-ajallaan suorittamista aktiviteeteista esimerkiksi sivutoimirekisteriä. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien (arkaluonteisten) tietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Tällaisia tietoja ovat: rotu tai etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, geneettiset tai biometriset tiedot, joita käsitellään henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten, terveystiedot, seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevat tiedot. Monen aatteellisen yhdistyksen jäsenyystieto on tämän vuoksi yksiselitteisesti arkaluontoinen.

Olen kirjoittanut sivutoimiin liittyvästä juridiikasta virkamieslaki vs. työsopimuslaki -näkökulmasta aikaisemmin Acatiimin numerossa 3/2014. Se löytyy Acatiimin verkkoversiosta.

---