Luottamus yliopistoihin ja tiedeyhteisöön huipussaan

Uusin Tiedebarometri on mannaa yliopistoille, tieteelle ja koko tiedeyhteisölle. Tiedevastaisuus ei ole kasvanut kansan parissa.

Tiedebarometrejä on tehty vuodesta 2001 lähtien joka kolmas vuosi. Tieteeseen yleisellä tasolla luottamusta tuntevien osuus on nyt tähänastisessa huippuarvossaan. Kasvua on edelliseen barometriin kolme prosenttiyksikköä. Sama pätee yliopistoihin, jotka ovat petranneet vuoden 2016 barometristä kahdella prosenttiyksiköllä. Yliopistot ovat kolmanneksi luotetuin organisaatio poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö löytyvät viidenneltä sijalta.

Kolme neljästä (74 %) yhtyy argumenttiin, jonka mukaan "maamme tieteelle ja tutkimukselle on ominaista tehokkuus ja korkea ammatillinen osaaminen". Toisinajattelua ei juuri tavata (6 %). Vastaajista kahden kolmasosan (67 %) kantana on, että "poliittisessa päätöksenteossa käytetään aivan liian vähän hyväksi tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa".

Kolmen neljäsosan (73 %) näkemyksenä on, että "vaikka tieteellinen tutkimustoiminta vaatii paljon taloudellisia voimavaroja, siihen panostaminen antaa yhteiskunnalle korkean koron". Tähän nuivasti suhtautuvia on niukalti (4 %).

Kansa ymmärtää kiitettävästi myös perustutkimuksen arvon. Väittämään "vaikka ns. perustutkimuksesta ei saada suoraa taloudellista hyötyä, se on elintärkeää, koska se on kaiken soveltavan tutkimuksen edellytys" yhtyy useampi kuin seitsemän kymmenestä (73%), vain marginaalinen vähemmistö (3%) on torjuvalla kannalla.

Suomalaiset ymmärtävät myös tieteen itseään korjaavuuden. Väittämää ”ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen (eikä asiantuntijoiden erimielisyys siten kerro tieteen epäluotettavuudesta)" tukee vastaajista kolme neljästä (75 %) ja vain harva (4 %) torjuu. Luvut ovat käytännössä samat kuin viime ja sitä edeltävissä tutkimuksissa.

Huuhaa hiipuu, mutta…

— Huuhaa hiipuu ja taikausko talsii hautaan, maalaili Tiedebarometrin vastaava tutkija ja raportin laatija Pentti Kiljunen julkistustilaisuudessa.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen löysi tuloksista yhden kauneusvirheen: ilmastoskeptisyys on lisääntynyt.

— Itse asiassa kyse enemmän politiikasta kuin tieteestä. Tiedebarometrissa kysyttiin vastaajien mielipidettä väitteeseen ”ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia”. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 76 prosenttia vastaajista. Se oli kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen kun samaa on kysytty. Viime kerralla vuonna 2016 samaa mieltä oli 84 prosenttia. Muutos ei ole valtava, mutta silti merkittävä. Varsinkin kun ottaa huomioon, että viime vuosina on paljastunut entistä karumpi totuus ilmastonmuutoksen vauhdista ja riskeistä, Väliverronen kirjoitti blogissaan.

Barometrin tulosten mukaan kansalaisten usko kvasi-/vaihtoehtotieteeseen hiipuu. Vaikka suunta on tutkitun tiedon valossa oikea ja muutos selvä, on terveysviestinnälle edelleen valtava työsarka tehtävänä, totesi Turun yliopiston lääketieteen professori Juhani Knuuti blogissaan.

— Mielenkiintoinen ilmiö on, että vaikka 85 % suomalaisista luottaa lääketieteeseen ratkaista terveysongelmia, 20 % luottaa edelleen homeopatiaan ja 34 % kansanparantajiin. Tämä tarkoittanee, että merkittävällä osalla suomalaisista täytyy olla oma käsitys siitä, mikä on lääketiedettä ja mikä ei, palkittu tutkitun tiedon puolustaja Knuuti kirjoitti.

Tiedebarometri menee remonttiin

Tiedebarometrin teettämisestä vastaa Tieteen tiedotus ry. Sen puheenjohtaja, professori Markku Löytönen kertoi julkistustilaisuudessa 13. marraskuuta. että tällä tyylillä toteutettu barometri jää lajissaan viimeiseksi.

— Jo edellisen barometrin jälkeen aloitettiin keskustelu siitä, että barometriä tulee kehittää toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Arvokas aineisto on hieman tylsynyt, Löytönen toteaa.

Kehittämisprojektia vetää professori Esa Väliverronen. Hän ei vielä uskalla linjata, kuinka radikaaleja muutoksia barometriin on mietinnässä. Mutta mahdollisesti voidaan siirtyä käyttämään paneelikyselyjen aineistoja.

— Aiomme kerätä kokemuksia vastaavista kansainvälisistä malleista. Varmaan elementtejä vanhastakin tullaan säilyttämään, Väliverronen kertoo.

Sekä Löytönen että Väliverronen lupaavat, että uudistustyö etenee niin, että seuraava barometri on julki taas kolmen vuoden päästä.