Yliopistot perustavat yhteisen toimiston
Yliopistouudistus ja opetuksen arvostus olivat ohjelman
ja keskustelujen kärjessä OAJ:n Yliopistopäivillä.
Päivien (9.-10.11.) esiintyjiin tuli muutos samalla
viikolla tapahtuneet Jokela-tragedian vuoksi. Opetusministeriön
ylijohtaja Sakari Karjalainen ei päässyt
Kirkkonummelle kertomaan yliopistouudistuksen tilanteesta.
Asiaa paikkasi seminaarin loppuosan puheenvuorossaan
Kuopion yliopiston hallintojohtaja
Päivi Nerg, joka on jäsenenä yliopistolakia valmistelevassa
ohjausryhmässä.
Yliopistot miettivät keskuudessaan tulevaan työnantajarooliaan.
Ne perustavat yhteisen keskustelufoorumin
ja toimiston.
- Vielä on hieman avoinna, miten neuvotteluoikeus
hoidetaan, onko tuleva työnantajaorgaani EK vai
Valtion työmarkkinalaitos. Voi olla että jatkamme työmarkkinalaitoksen
kanssa, mutta keskustelut mallista
ovat menossa, Nerg kertoi.
Ohjausryhmässä on keskustelu yliopistojen perusrahoituksen
säilymisestä ja kehittämisestä. Nergin
mukaan yliopistolakiesitykseen ollaan kirjaamassa
kehittämislain voimavarapykälän tapainen säädös,
joka takaisi mm. palkankorotusten budjetoinnin. Nykyisen
kehittämislain voimassaolo lakkaa tämän vuoden
lopussa.
Uuden yliopistolain myötä rehtorin ja hallintoelinten
roolit ja valintatavat muuttuvat. Syksyllä 2009 kaikissa
yliopistoissa valitaan uudet hallintoelimet ja
uudet rehtorit. Kolmikannan säilyminen yliopiston
hallituksessa/johtokunnassa on vielä avoinna, mutta
akateemisessa konsistorissa/senaatissa se Nergin
mukaan säilyy.
Jääkö opetus laadun jalkoihin?
Tampereen yliopiston opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikön
päällikkö Markku Ihonen pohdiskeli
puheenvuorossaan Jääkö opetus laadun jalkoihin.
Ihosen mielestä nyky-yliopistoissa ollaan projektisairauden
kourissa ja rakenteellisessa kehittämisessä
esiintyy samaa oireyhtymää.
- Systeemi on rakentunut sellaiseksi, että se pistää
yliopistot juoksemaan pienen irtorahan perässä.
Normiohjauksesta on siirrytty muistio-ohjaukseen
ja niiden tekstiä pidetään jumalan sanasta seuraavana.
Ihosen esitteli havainnollisilla powerpointeillaan,
kuinka yliopistoihin kohdistuu kymmeniä erilaisia
odotuksia. Kaikkiin haasteisiin on mahdotonta vastata
ja odotusviidakosta pitäisi valita ne, joita lähdetään
noudattamaan.
Yliopistoissa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen
ristiriita: kun teen toista, riistän toista. Opetuksen
arvostuksessa samoin kuin naisten uralla etenemisessä
on havaittavissa lasikattoilmiö: jos henkilö tavoittelee
professorin virkaa ja jos hänellä on opetuksen
kehittämiseen liittyviä projekteja, häntä pidetään
epäilyttävänä. Ihonen muistutti, että maailman huippuyliopistot
panostavat opetukseen ja sen kehittämiseen.
Niissä opiskelijat integroidaan laitos- ja tiedeyhteisöön.
- Opiskelijat puhuvat nykyään, että he käyvät koulussa
ja tunneilla. Yliopistoissa opetetaan paljon, mutta
opitaan pinnallisesti. Opettajakeskeisyydestä pitäisi
siirtyä oppimiskeskeisyyteen.
Kehittämispäällikkö Ihosen mielestä lisääntynyt
laatupuhe yliopistoissa on merkki luottamuksen
puutteesta. Hänen mielestään yliopistoissa pitäisi nyt
katsoa peiliin:
- Yliopistoissa on paras argumentaation taso, miksei
sitä käytetä. Humboldtilaisuuteen ei kuitenkaan
ole enää paluuta, hän muistutti.
Kirsti Sintonen |