Opetusministeriö vakuuttaa:

Henkilöstön edut turvataan siirtymävaiheessa

Vaikka yliopistouudistus etenee kovalla vauhdilla eteenpäin, opetusministeriön edustajat yrittävät rauhoitella yliopistoväen mieliä vakuuttamalla, että asiat ehditään valmistella rauhassa ja yhdessä. Henkilöstön edut aiotaan turvata siirtymävaiheessa. Yliopistoväelle järjestetyssä info- ja keskustelutilaisuudessa johtaja Anita Lehikoinen kertoi, että työsuhteistamiseen siirrytään yliopistojen tahdosta ja se on eurooppalainen trendi.

Opetusministeriö järjesti yliopistojen henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille info- ja keskustelutilaisuuden yliopistouudistuksesta 20. marraskuuta. Vaikka kutsu koski siis kymmeniä tuhansia, Paasitornin ison salin seinät eivät sentään pullistelleet – paikalla oli noin 250 henkeä.

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoisen mielestä isoon muutokseen on varsin hyvin aikaa valmistautua. Lehikoinen teki lyhyesti selkoa palautteesta, jota oli pyydetty lokakuun loppuun mennessä yliopistouudistuksen suuntaviivat -paperista. Yliopistojen lausunnoissa korostui johtajuuskysymys, hallintomalli ja rehtorin asema. Yliopistot toivoivat myös lisää joustovaraa toimielinten valitsemisessa ja tehtäväjaossa.

Lehikoinen sivusi lyhyesti myös virkojen muuttamista työsuhteiksi.

- Yliopistot ovat ajaneet pitkään työsuhteistamista ja se on eurooppalainen trendi, Lehikoinen totesi seminaarissa.

Yliopistojen taloudellis-hallinnollisen aseman muutos edellyttää, että yliopistoissa on valmius ottaa lisääntynyt valta ja vastuu haltuunsa. Lehikoisen mielestä yliopistot ovat varsin hyvin varautumassa talousvastuun hoitamiseen.

Hallitusneuvos Eerikki Nurmi kertasi yliopistolain valmistelun pääpiirteet. Toimielinten valinta tulee säilymään yliopistojen itsenäisenä päätöksentekona. Opiskelijoiden kurinpitotoimenpiteisiin mietitään kiristämistä.

- Onko määräajaksi erottaminen riittävä kurinpitotoimenpide vain voisiko joskus erottaa kokonaan, Nurmi pohdiskeli. Hän viittasi alkusyksynä julkisuudessa esillä olleisiin potilasturvallisuuteen ja huumeiden valmistukseen liittyneisiin tapauksiin.

Vielä lainvalmistelussa mietinnän alla olevia asioita on mm. yliopistojen verotusmalli, josta keskustellaan valtiovarainministeriön kanssa. Nurmen mukaan malliksi tullee yleishyödyllisten yhteisöjen verotusmalli.

Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston asema ollaan virallistamassa yliopistojen yhteisenä edunvalvontaelimenä.

Palkkausjärjestelmää voidaan modifioida

Opetusneuvos Juhani Dammert käsitteli henkilöstön asemaan liittyviä asioita. Hänen mukaansa muutoksen henkilöstöön liittyvä päätavoite on tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä parempi reagointikyky. Hyvää johtamista ja esimiestoimintaa tulee hänen mielestään tässä yhteydessä kohentaa.

- Henkilöstön asema turvataan siirtymävaiheessa. Henkilöstö siirtyy uuteen järjestelmään sen hetkisine palkkausetuineen.

Palkkausjärjestelmää voidaan Dammertin mukaan myös modifioida nyt käynnissä olevan muutoksen yhteydessä. Mikään järjestelmä ei ole syntyessään täydellinen.

Dammert vakuutti, että kaikissa valmisteluvaiheissa on tarkoitus kuulla henkilöstöjärjestöjä. Henkilöstöryhmä on kokoontunut tähän mennessä vain kerran. Yliopistoväen työsuhteistaminen merkitsee neuvottelujen aloittamista työehtosopimuksista.

- Neuvotteluoikeuksien siirtyminen yliopistoille on haaste sekä yliopistoille että järjestöille, Dammert muistutti.

Hän toivoi, että palvelussuhteen ehdot muodostuvat samanlaisiksi eri yliopistoissa.

- Ei ole hyvä tie, että ne lähtevät eriytymään.

Dammert katsoi, että työsuhteistaminen voi helpottaa yliopistojen määräaikaisproblematiikkaa. Työsuhteessa lähtökohtana on vakituinen palvelussuhde.

Juhani Dammert korosti myös, että henkilöstön eläke-edut varmistetaan. Säätiöyliopistossa henkilöstö siirtyy kategorisesti yksityisen eläketurvan piiriin.

Riittävää rahoitus uudistuksen edellytys

JUKOn puheenvuoron tilaisuudessa käytti Professoriliiton toiminnanjohtaja Jorma Virkkala. JUKO katsoo, että muutoksessa henkilöstön edut tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Myös kelpoisuusvaatimusten tulee säilyä. JUKO ajaa myös henkilöstön edustuksen säilymistä yliopistojen hallinnoissa.

- Yliopistojen hallintoon nimitettäviltä henkilöiltä tulee odottaa pitkäjänteistä yliopistopolitiikaan sitoutumista. Tieteellisen asiantuntemuksen merkitystä ja yhteisön kollegiaalista hallintotapaa tulee kunnioittaa. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallinnossa tulee turvata vähintään nykyisellä tavalla, Virkkala luetteli.

Muidenkin henkilöstöjärjestöjen puheenvuoroissa korostettiin, että uudistuksen onnistuminen edellyttää henkilöstön sitoutumista ja suotuisaa voimavarakehitystä.

- Mikäli yliopistojen rahoituspohja ei kehity riittävästi, muutoksesta voi tulla painajaiskuva, Virkkala totesi.

Loppukeskustelussa kysyttiin mm. kolmikannan säilymisestä yliopistojen hallintoelimissä. Anita Lehikoinen kertoi, että yliopistoilta saadun palautteen mukaan suhtautuminen on kahtalaista:

- Jotkut yliopistot ovat pystyneet tekemään vaikeitakin ratkaisua kolmikannalla, mutta taas jossain muualla kaikki dekaanit vartioivat omia toiminnallisia etujaan eivätkä välttämättä ajattele yliopiston kokonaisetua.

Ulkopuolisten määrää yliopistojen hallituksessa ollaan lisäämässä, mutta Lehikoisen mielestä ei ole myöskään poissuljettu, että säätiöyliopiston hallituksessa olisi henkilöstön ja opiskelijoiden edustus.

Kirsti Sintonen