Yliopistoväki muutoksen kynnyksellä

Vuoden vaihteen suuri harppaus väritti marraskuisia Yliopistopäiviä. Rahoituksen niukkuus ja uusi neuvottelukulttuuri askarruttivat puhujia ja virkamiehistä työmiehiksi muuttuvia osallistujia. Etelärannan neuvottelupöydästä kokemuksia omaava ennakoi: Jos jollakin sektorilla lakkoasetta joudutaan vilauttamaan, se on yliopistot.

Yliopistopäivät kokosi Haikon kartanoon 13.-14. marraskuuta noin 70 Yliopistonlehtorien liiton aktiivia ja jäsentä eri yliopistoista.

OAJ:n koulutusasian päällikkö Olli Luukkainen avasi päivät. Hänen mielestään yliopistouudistusta ei pidä enää voivotella, vaan energia pitää suunnata siihen, että paikallistasolla toimintaolosuhteet saadaan mahdollisimman hyviksi. Hän piti henkilöstöjärjestöjen yhteistyötä välttämättömänä, jotta johtosäännöistä saadaan parhaat mahdolliset.

Vain yhdelle yliopistolle takki

Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen SYTYn puheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti vakuutti, että uudistuksesta selviydytään, vaikka tiukoille ottaa.

- Tarkoituksenamme on harjoittaa vakaata työnantajapolitiikkaa. Vakautta edesauttaisi, jos valtion budjetti ensi vuodelle olisi ollut kohtuullisempi.

Lahti aprikoi, tuliko yliopistoille takki vai liivit?

- Yksi yliopisto eli Aalto sai takin, muille tuli vain tiukka pikkutakki, hän kuvasi rahoitustilannetta.

Yliopistoilla on täysi työ tehdä positiivinen tulos ensi vuonna. Jotkut yliopistot ennakoivat jo nyt, että miinukselle menee.

Siirtomäärärahat siirretään vuoden lopussa yliopistojen taseeseen käyttöpääomaksi. Lahti olisi toivonut, että osa siirtomäärärahoista olisi saatu budjettiin tulopuolelle ja osa pääomaan. Nyt tiukoilla olevat yliopistot joutuvat heti ensimmäisenä vuonna turvautumaan pääomaansa.

Uutta alkua on hankaloittanut myös se, että yliopistot saavat tietää vasta joulun alla ensi vuoden budjettinsa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun luokkaa on onneksi päätetty alentaa alempaan kategoriaan, mutta senkin rahoittaminen edellyttää 10 miljoonaa euroa, mikä pitää saada eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Lahden mukaan yliopistoväen muuttuminen virkamiehistä työmiehiksi ratkaisi sen, että yliopistotyönantaja päätyi EK:n suojiin.

- Halusimme aloittaa uudenlaisen neuvottelukulttuurin.

Käynnissä olevista neuvotteluista Lahti ei ihmeemmin hiiskunut. Pöydässä on tähän mennessä käsitelty lähinnä tekstikysymyksiä.

- Vanhaa virkaehtosopimusta ei voi muokata uudeksi sopimukseksi vain korvaamalla sanan virka sanalla työ. Tilkkutäkkimäiset tekstit edellyttävät yksinkertaistamista.

Lahti vakuutti, että nykyisiä sopimuksia sovelletaan tammikuun loppuun saakka, vaikka uutta ei saataisi aikaan vuodenvaihteeseen mennessä.

EK:lla omalaatuinen rooli

Yliopistosektori ei aio olla mitään neuvottelukierroksen päänavaajia. Lahden mukaan muita sektoreita peesataan niin kuin valtiollakin on ollut tapana.

OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi puhui yleisestä neuvottelutilanteesta ja kansantalouden näkymistä.

- EK:n rooli on omalaatuinen. Sieltä hoetaan, että mistään TUPOn tyyppisestä ei pidä neuvotella, mutta silti kaikkien pitää noudattaa teknologiateollisuuden kanssa sovittua 0,5 prosenttia, Kansanniemi ihmetteli.

Myöskään kunta-alan neuvotteluissa ei edetä nopealla aikataululla. Siellä Kangasniemi piti ainoana ratkaisuna pitkäjänteistä samapalkkaohjelmaa.

Tohtoreitten määrä ei ole tason mittari

Seuraavaksi esiintyi kansliapäällikkö Erkki Virtanen, joka oli saanut tehtäväkseen pitää esteen saaneen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen puheen. Hän muisteli, että on edellisen kerran pitänyt toiselle kirjoitetun puheen vuonna 1971.

Virtanen kehui uutta yliopistolakia ja innovaatiostrategiaa.

- Aktiivista innovaatiopolitiikkaa tarvitaan. Suomen tulee olla tässä edelläkävijä eikä peesaaja.

Virtanen piti yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä välttämättömänä ja se onkin meillä yleisempää kuin missään muussa EU-maassa.

Parissa kohtaa Virtanen poikkesi Pekkariselle kirjoitusta puheesta. Virtanen kommentoi Suomen tieteen tila ja taso -raporttia ja piti hämmästyttävänä, että Suomi profiloituu maana, joka tuottaa eniten tohtoreita. Hän piti tätä vääränä tutkimuksen tason mittarina.

- Pelkkä lakien muuttaminen ei riitä. Yliopistojen on muututtava itse ja tartuttava nyt mahdollisuuteen, jonka laajentunut autonomia niille tarjoaa. Suurempi vapaus edellyttää myös vastuuta.

- Voimavaroja tulee rohkeasti jakaa parhaimmille yksiköille. Kaikkeen ei voida investoida samalla mitalla. Priorisointi on vaikeampaa kuin vanhan lakkauttaminen.

Edellä on monissa jutuissa siteerattu suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälistä arviota. Virtanen kertoi, että sen tekeminen maksoi puoli miljoonaa euroa. Kansliapäällikön mukaan arvio paljasti selvästi sen, että ammattikorkeakouluverkosto on vähintään yhtä suuren remontin tarpeessa kuin yliopistot. Kansainväliset arvioitsijat katsoivat, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erot tulisivat olla selkeämmät ja ammattikorkeakoulujen tulisi keskittyä soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöä palvelevaan opetukseen..

YOL:lla on vauhdikas tyyli

Yliopistopäivien ensimmäisen päivän lopuksi osallistujat saivat ajankohtaisia edunvalvontakuulumisia. Työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen selvitti virka- ja työsuhteen eroja ja yhtäläisyyksiä. Hänen mukaansa lisätyön tarjoamismahdollisuus on työsopimussuhteisten kohdalla parempi. Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle. Yliopistoissa tämä koskee mm. tuntiopettajia.

Tuhkiainen kertoi saaneensa useampia yhteydenottoja, joissa oli kyselty, mitä tapahtuu, jos työsopimuslomaketta ei allekirjoita. Jotkut työnantajat ovat jopa uhkailleet, että työpaikkaa ei ole kohta olemassa ellei nimi tule paperiin.

- Se, jos työsopimusta ei allekirjoita, ei ole mikään irtisanomisperuste, Tuhkiainen painotti.

Työmarkkina-asiamies Pekka Pankkonen selvitti työehtosopimusneuvottelujen kulkua. Hän on ollut neuvottelemassa yksityisten oppilaitosten asioista Yksityisen Opetusalan Liiton kanssa vuodesta 2003.

- YOL:n tyyli on ollut aika vauhdikasta, koska siellä on tähän mennessä hoidettu paljon pienempää alaa. Uskon, että suuremman vastuun myötä myös lausunnot vähitellen rauhoittuvat.

Työrauhavelvoite yliopistoväellä päättyy vuoden vaihtuessa. Kuten edellä Timo Lahti kertoi, työnantajapuoli on yksipuolisesti sitoutunut noudattamaan nykyisiä valtion sopimuksia tammikuun loppuun.

- Jos jollakin sektorilla lakkoasetta joudutaan vilauttamaan, se on yliopistot, Pankkonen ennakoi.

Joissakin yliopistoissa väkeä on jo peloteltu työnantajan direktio-oikeudella. Pankkonen ja Tuhkiainen muistuttivat, että ensiksi tulevat muut määräykset kuten lait, asetukset, työehtosopimukset ja sopimukset. Vasta niiden jälkeen astuu voimaan työantajan direktio-oikeus.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuva: Veikko Somerpuro