|
Presidenttiehdokkaat:
Yliopistorahoitus jatkossakin
valtion pussista
Kuusi presidenttiehdokasta oli koottu Helsingin yliopiston
juhlasaliin 15. marraskuuta koulutusta ja sivistystä
käsittelevään paneeliin. Valtaosa ajasta meni
kuitenkin Euroopan taloudellisen tilanteen setvimiseen
sekä Nato-debattiin. Kun päästiin koulutus- ja
sivistyskeskusteluun, sitäkin hallitsi taloudellinen
näkökulma: pitäisikö ottaa käyttöön opiskelijamaksut
vai onko valtio edelleen yliopistojen päärahoittaja?
Mikään yllätys ei ollut se, että kukaan ehdokkaista
ei kannattanut lukukausimaksuja. Kaikki ihailivat
koulutuksellista tasa-arvoa suomalaisena menestystekijänä.
Paavo Väyrynen (kesk.) kannatti koulutusvientiä
sekä maksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville
opiskelijoille. Eva Biaudet (r.) kertoi mieluusti
kulkevansa maailmalla tasa-arvon mannekiinina.
Määräkeskustelun sijaan hän kuitenkin toivoi lisää
laatua sekä enemmän moniosaajia. Biaudetin mukaan
humanististen tieteiden arvo on ehkä unohdettu, kun
on korostettu teknologiaosaamista.
Sauli Niinistö (kok.) kertoi arvostamastaan eurooppalaisesta
talousosaajasta, jolta hän oli kerran
kysynyt koulutustaustaa.
— Se oli englantilainen filologia. ’Meidät on opetettu
ajattelemaan asioita’ tämä herra vastasi, Niinistö
muisteli.
Presidenttiehdokkaat katsoivat, että yhteiskunnalla
pitää olla jatkossakin päävastuu yliopistojen
rahoituksesta. Niinistö piti myös elinkeinoelämän
osuutta tärkeänä. Hänen mielestään koulutuspolitiikassa
juostaan kuitenkin aika paljon muoti-ilmiöiden
perässä.
— Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen suhteen
olisi voinut ponnekkaammin käyttää juustohöylää,
Niinistö huomautti ja muisteli ilmeisesti omaa valtiovarainministerikauttaan.
Biaudet piti rahoitusta valtion tehtävänä jo tieteen
riippumattomuuden takia. Pekka Haavisto (vihr.)
rohkaisisi yliopistoja enemmän omaan rahanhankintaan,
vaikka valtiolla olisikin päävastuu. Väyrysen
mielestä rahoitus on määräytynyt liiaksi tutkintojen
määrän perusteella ja tämä on vienyt sekä maisteriettä
tohtoritutkintojen kynnyksen alentumiseen.
— Miksei jokin professorin tai dosentin luento
voisi olla sponsoroitukin, Timo Soini (ps.) esitti rahoituspohjan
laventamiseksi.
Paavo Lipponen (sd.) muisteli omaa pääministerikauttaan,
jolloin panostettiin tutkimukseen ja koulutukseen.
Yliopistojen varainkeruuseen hän osallistui
vetämällä Helsingin yliopiston kampanjaa.
— Kaksi ja puolikertaisuus oli hyvä mahdollisuus,
mutta rajat yksityisen rahan hankinnassa tulevat vastaan.
Helsingin yliopiston on huippuyliopisto ja toivottavasti
Aalto-yliopistostakin tulee joskus sellainen,
Lipponen totesi.
Hän toivoi, että yliopistoista tulee sivistyneitä ihmisiä,
jotka osaavat kyseenalaistaa asioita.
Pekka Haavisto katsoi, että sivistysyliopiston idea
ei ole ristiriidassa elinkeinoelämän vaateiden kanssa.
— Menestyvä elinkeinoelämä tarvitsee osaajia,
joilla on hyvät yleistiedot ja hyvä kulttuurinen sivistys,
Haavisto korosti ja sai yleisöltä aplodit.
Paneelikeskustelun järjestivät Helsingin yliopiston
alumniyhdistys yhteistyössä Suomen Kuvalehden
ja Paasikivi-seuran kanssa.
Vasemmistoliitto asetti kulttuuriministeri Paavo
Arhinmäen presidenttiehdokkaaksi puoluevaltuustonsa
kokouksessa 19. marraskuuta. Europarlamentaarikko
Sari Essayah oli lupautunut Kristillisdemokraattien
ehdokkaaksi. Tästä päätettiin puoluevaltuustossa
26.11.
Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 22.1.
2012 ja ennakkoäänestys on 11.—17.1. Mahdollinen
toinen vaalipäivä on 5.2.2012.
Kirsti Sintonen
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 8
|