Yliopistoyhteisö yhteistoimintaan

Yliopistopolitiikan ajankohtaiset teemat ja yhteistoimintaasiat olivat pääosassa Yliopistopäivillä. Yliopistotyönantaja piti raamisopimusta kovin kalliina opetussektorille.

Joka marraskuiset OAJ:n ja Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n Yliopistopäivät kokosi tällä kertaa Vantaalle lähes 70 yliopiston opettajaa, lehtoria ja yliopistonlehtoria.

Päivien aluksi palkittiin kaksi vuoden opettajaa. YLL:n puheenjohtajan Tuula Hirvosen mukaan liitto palkitsi kaksi, koska kahdesta hyvästä ei osattu valita. Molemmat palkitut ovat tohtoreita, joita yhdistää pitkä pätkäpalvelussuhteinen ketju. (Ks. kuvat ja esittelyt)

OKM toivoo jatkoa profilointikeskustelulle

Johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi ajankohtaisista yliopistopolitiikan asioista. Hän kertaisi hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen (kesun) keskeisimmät yliopistoja koskevat kohdat. Kesu tulee hallituksen hyväksyttäväksi 8. joulukuuta.

Opetusministeri Jukka Gustafsson on monissa puheissaan korostanut koulutuksellista tasaarvoa. Kesussa onkin linjauksia, joiden mukaan sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa aiotaan kaventaa ja koulutuksen periytyvyyttä vähentää. Sukupuolten välinen ero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus korkeaasteen koulutukseen osallistumisessa aiotaan puolittaa vuoteen 2020 mennessä. Lehikoisen mukaan tätä valmistelemaan asetetaan työryhmä, jolta odotetaan esityksiä jo ensi vuoden aikana.

Hallituksen linjausten mukaan jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Korkeakoulujen rakenteet voivat kuitenkin vaihdella eri puolilla maata. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Mutta korkeakoulurajat ylittäviä tilojen, tukipalvelujen ja opetusresurssien yhteiskäyttöä edistetään.

Kesuluonnokseen sisältyi esitys taideyliopiston syntymisen edistämisestä. Tätä Lehikoinen piti tasapainottavana tekijänä koko yliopistolaitoksen kannalta. Kuvataideakatemia, Sibelius- Akatemia ja Teatterikorkeakoulu allekirjoittivat 15. marraskuuta sopimuksen, jolla sovittiin keskeisistä edellytyksistä taideyliopiston perustamiselle 1.1.2013.

Edelleen tavoitteena on koota korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Tässä yhteydessä Lehikoinen kommentoi myös Suomen yliopistot UNIFIn työryhmien raportteja.

— Aika paksu pinkka paperia tuli, mutta aika vähän villoja. Toivottavasti keskustelu aiheesta kuitenkin jatkuu, koska tavoitteena on taata yliopistojen toimintavarmuus ja teille paremmat työolot, Lehikoinen viestitti yleisölle.

UNIFI julkisti lokakuun viimeisenä päivänä ehdotukset humanistisen, kasvatustieteellisen, luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan rakenteelliseksi kehittämiseksi. Konkreettisia ehdotuksia loppuraporteissa on kovin niukalti. Aika monet niistä liittyvät aineenopettajakoulutuksen järjestämiseen. Esimerkiksi luonnontieteellisen koulutusalan raportissa esitetään biologian aineenopettajakoulutuksen lakkauttamista Itä-Suomen yliopistosta. Jyväskylän yliopisto luopuu ympäristötieteessä opiskelijoiden erillisestä sisäänotosta.

UNIFI aikoo vielä laatia koosteen neljän työryhmän raporteista ja esittää suosituslistan toimenpiteistä yliopistoille ja niiden hallituksille.

Yt-lailla on ikävä julkisuuskuva

Yliopistopolitiikan jälkeen siirryttiin aivan toisenlaisiin aiheisiin. Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) puhui ytasiamiehen tehtävistä.

TEM teetti yhteistoimintalain toimivuudesta arviointitutkimuksen vuoden 2010 alussa. Selvitys osoitti, että lakia tunnetaan huonosti.

— Lailla on ikävä julkisuuskuva. Sitä pidetään vain irtisanomislakina. Tämä on suuri väärinkäsitys. Lain tarkoitus on olla ennakoiva, antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia. Lakiin sisältyy myös henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien vuosittainen tekeminen.

Yhteistoiminta-asiamies on saanut noin 300 yhteydenottoa vuoden sisällä. Nämä ovat koskeneet mm. tiedottamisvelvollisuutta, koulutussuunnitelmia sekä henkilöstörahastolakia.

Lamposen jälkeen asiantuntija Petteri Kauppinen Sivistystyönantajista sekä neuvottelija Pekka Pankkonen JUKOsta puhuivat hyvästä yhteistoiminnasta yliopistoissa.

He muistuttivat, että yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat mm. yliopistoa ja henkilöstöä koskevan tiedon jakaminen, suunnitelmien, periaatteiden ja tavoitteiden käsittely sekä henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista informointi ja neuvottelu. Tähän kuuluu toiminnan muutokset, liikkeen luovutus ja työvoiman vähentäminen.

— Ei pidä aina miettiä, mitä laki sanoo, vaan mikä on hyvää johtamista, Kauppinen muistutti. Hän katsoi, että periaatteessa yliopistoissa yhteistoiminnan luulisi sujuvan helpommin kuin yrityksissä, koska yliopistoissa on totuttu tekemään tiedettä yhteistyössä.

Sivistystyönantajat yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa aloittaa ensi vuoden alussa kierroksen yliopistopaikkakunnilla. Tilaisuuksissa on tarkoitus kouluttaa esimiehiä ja luottamusmiehiä sekä perehdyttää heitä yhteistoiminta- ja työsuojeluyhteistoimintaasioihin.

Työnantaja ei pidä raamisopimuksesta

Sivistystyönantajien puheenjohtaja ja Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen kertoi ajatuksia neuvottelukierroksesta sekä yliopistouudistuksesta. Raamit on – onko työrauhaa, oli vielä epäselvää Yliopistopäivien aikaan.

Mattinen piti työmarkkinatilannetta haasteellisena. Yliopistosektorilla neuvottelut alkoivat raamisopimuksen vuoksi kolme kuukautta etuajassa.

— Raami on opetussektorille pirun kallis, Mattinen kuvasi. Valtion lupaamat verohelpotukset eivät tuota yliopistoille, koska ne eivät ole verovelvollisia.

Lisäksi Mattinen piti 150 euron kertaerää kovin kalliina: 8 475 000 euroa plus sivukulut.

Yliopistobudjettiin sisältyvää työttömyysvakuutusmaksua Mattinen kritisoi siitä, ettei se koske ulkopuolisen rahoituksen osuutta.

Lopuksi Mattinen kommentoi jonkin verran yliopistouudistusta. Hän katsoi, että yliopistolaki on pitkälti kopioitu osakeyhtiölaista.

— Yliopistot ovat yksityinen osakeyhtiö ilman omistajaa. Kollegioissa ei ole omistajien intressiä kuten yhtiökokouksissa.

Yliopistopäivien ensimmäisen päivän päätteeksi YLL:n varapuheenjohtaja Jorma Lehtimäki kertoi yliopistohenkilöstön asemasta ja työhyvinvoinnista YLL:n jäsenkyselyn valossa. Jäsenkyselyn keskeistä sisältöä on esitelty Acatiimissa 5/2011.

teksti Kirsti Sintonen
kuvat Annika Rauhala

Vuoden opettajat

	Heidi Vaarala — Yliopisto-opettajalla tulee olla myös mahdollisuus urapolkuun. Laadukas tutkimusperusteinen opetus ei saa näännyttää opetustaakan alle. — Palkkauksellinen ero lehtorin ja yliopistoopettajan välillä voi olla 600 euroa kuukaudessa, siis tuhansia euroja vuodessa. Ja koulutus ja työ voivat olla aivan samoja. FT Heidi Vaaralan opetuskokemus suomenopettajana ulkomailla on johdatellut hänet väittelemään tekstinymmärtämisen alalta. Hän on kehittänyt mm. e-lukulaitteiden käyttöä opetuksessa. Hän on myös dokumentoinut ja pohtinut opetustaan monissa julkaisuissaan. Nykyään Heidi toimii kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan suomen kielen opettajana Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa. Tämän rinnalla moni opettaja on tavannut hänet kouluttajana suomi toisena kielenä -täydennyskoulutustilaisuuksissa ympäri Suomen.
	Tuire Kuusi — Olen tuntenut tänä syksynä työn iloa. Se nousee ennen kaikkea kohtaamisista opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Opiskelijat estävät kangistumisen, he kyseenalaistavat ja vaativat. Kun olin vuoden apurahalla, kaipasin ennen kaikkea kollegoja. Kohtaa kollega päivässä – kehu kollega viikossa, voisi olla hyvä kampanja. — Jokaiselle väsähtäneelle opettajalle voisi suositella, opiskele jotain uutta. Tutkimukseen upottautuminen auttaa myös. Tuire Kuusi on suorittanut tohtorin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa ja hän on julkaissut laajasti. Tuire on toiminut monessa eri opettajan tehtävissä: assistenttina, yliassistenttina ja tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa. Hänen opetuksensa käsittää tutkimusmenetelmiä, seminaareja, tutkielma- ja väitöskirjaohjausta sekä säveltapailua. Hän on toiminut Sibelius-Akatemiassa myös Jukon luottamusmiehenä. Hiljattain hänet valittiin yliopistonsa hallitukseen.

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 12