Joutuuko professori varastamaan aikaa tutkimukseensa?
Hallintotyö, kuten anomusten laatiminen, vie yhä enemmän aikaa
tutkimukselta. Teemaseminaarissa pohdittiin professorien ajankäyttöä.
Professoriliiton Turun yliopiston osaston järjestämä
seminaari 10.11.2011 pidettiin Turun yliopistolla otsikolla
”Tutkiva vai anomuksia tehtaileva professori?”.
Tilaisuuden avasi Turun osaston puheenjohtaja Eija
Suomela-Salmi.
Tapahtumassa pohdittiin erilaisia keinoja, joilla
voitaisiin vapauttaa aikaa professorien tekemään tutkimukseen.
Tilaisuudessa puhunut suomen kielen professori
Marja-Liisa Helasvuo teki kenties mielenkiintoisimman
ehdotuksen. Hänen mukaansa tutkijat voisivat
”varastaa” aikaa tutkimukseen.
— Tiedän tapauksia, joissa opiskelijat ovat osallistuneet
tutkimuksen selvitystyön tekemiseen. Opiskelijat
eivät tietenkään tee koko tutkimusta, mutta he
auttavat sen edistämisessä, Helasvuo kertoi.
Helasvuon mukaan professorit ovat hyötyneet
tästä, ja opiskelijatkin ovat pitäneet tutkimustyön tekemisestä
osana jonkin kurssin suorittamista.
Lainsäädäntö määrittää työtehtäviä
Professorien ajankäytön muuttumisesta on näyttöä.
Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo esitteli
joulukuussa 2010 järjestetyn jäsenkyselyn tuloksia.
Sen mukaan 71 prosenttia vastanneista akateemisen
vapauden vähentyneen. Myös mahdollisuus keskittyä
ydintehtäviin on heikentynyt. Kyselyyn vastasi 48
prosenttia työssäkäyvistä jäsenistä.
— Emme tiedä, mitä vastaajat tarkoittavat akateemisella
vapaudella. Tulos kuitenkin kuvastaa huolta
siitä, mitä yliopistoissa on tapahtumassa. Teemme keväällä
2012 uuden tarkemman kyselyn, Valo painotti.
Joulukuun 2010 jäsenkyselyssä selvitettiin myös
sitä, miten erilaisiin tehtäviin jää professoreilla aikaa.
Kyselyn mukaan tutkimuksen siivu oli 30 prosenttia, ja
opetukseen jäävä aika oli 32 prosenttia. Hallinnolliset
tehtävät veivät 27 prosenttia ajasta. Loput 11 prosenttia
ajasta kului yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Valo
oli huolissaan avustavan henkilökunnan vähenemisestä.
Professorit joutuvat tekemään yhä enemmän
sellaista työtä, joka kuuluisi muulle henkilökunnalle.
— Arvostamme hallintoa. Tarvitsemme kunnon
tutkimuspalvelut ja lisää avustavaa henkilökuntaa.
Professorin tehtävänä ei ole varata luentosaleja tai lähettää
postipaketteja, Valo alleviivasi.
Professorin tehtävät on määritelty yliopistolaissa.
Lainsäädännössä lukee, että professorin tulee harjoittaa
ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä. Tämän lisäksi
hän antaa siihen perustuvaa opetusta. Muun yliopistohenkilökunnan
tehtäviä ei ole säädetty laissa.
Kilpailussa muistettava kohtuullisuus
Vararehtori Harri Lönnberg vastaa Turun yliopistossa
muun muassa tutkimustoiminnan strategioista, rahoituksesta
ja tuloksellisuusseurannasta. Hän puhui
rahoituksen kilpailuttamisesta.
— Kilpailuelementti tehostaa toimintaa, mutta
meidän on muistettava balanssi perus- ja kilpailurahoituksen
välillä. Liialla kilpailuttamisella voimme
menettää turhautuneita tutkijoita, Lönnberg totesi.
Lönnberg muistutti, että tuoreissa mittauksissa
ovat menestyneet sellaiset tutkimusmaat, joissa kilpailurahoituksen
osuus on pieni. Näihin maihin kuuluvat
Hollanti, Tanska ja Sveitsi.
Suomalainen yliopisto ja siellä tehtävä tutkimus
on muuttunut viime vuosina kovaa vauhtia. Lönnbergin
viesti päättäjille oli, että maltti on valttia. Välillä
on pysähdyttävä katsomaan, miten muutokset ovat
vaikuttaneet yliopistoon.
— Jos jotakin juuri tällä hetkellä pitäisi muuttaa,
niin turhanpäiväistä rahojen siirtelyä paikasta toiseen
tulisi välttää. Voimme säästää paljon rahaa nipistämällä
paisuneista transaktiokustannuksista.
Tutkijoille Lönnbergilla oli toisenlainen viesti. Hänen
mielestään rahoitusanomuksen tekeminen on tärkeä
osa tutkimusprosessia eikä pelkkää paperisotaa.
— Anomus on käytännössä tutkimussuunnitelma,
jonka avulla oman työn ohjaaminen helpottuu. Toki
on totta, että tutkimustyön ohessa tehdään nykyisin
paljon raportointia, josta voisi hyvinkin karsia.
Tilaisuudessa puhui myös Turun yliopiston rehtori
Keijo Virtanen. Hän oli huolissaan siitä, että yliopistot
voivat joutua eriarvoiseen asemaan, kun ne kilpailevat
valtion tutkimuslaitosten kanssa samasta rahoituksesta.
Toisaalta hän oli tyytyväinen siihen, että
yliopistojen tulosrahoitus kiristyy vain hieman.
— Kaikki uudistukset, joilla professori saa lisäaikaa
tutkimukselleen, ovat hyviä, Virtanen tiivisti.
teksti Joel Kanerva
kuvat Timo Jakonen
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 40
|