Kansa luottaa tieteeseen ja sen tekijöihin
Uusimman Tiedebarometrin mukaan
tiede nauttii suomalaisten
suurta luottamusta. Maamme tieteen
ja tutkimuksen taso nähdään
hyväksi ja tieteen kykyyn tuottaa
luotettavia ja paikkansa pitäviä
tuloksia uskotaan laajasti.
Kansalaiset luottavat yliopistoihin ja korkeakouluihin
lähes yhtä vankasti kuin puolustusvoimiin. Useampi
kuin seitsemän kymmenestä ilmaisee korkeakouluja
kohtaan suurta luottamusta. Vain poliisi koetaan vielä
luotettavammaksi.
Kolme neljästä (74 %) yhtyy argumenttiin, jonka
mukaan ”maamme tieteelle ja tutkimukselle on ominaista
tehokkuus ja korkea ammatillinen osaaminen”.
Vain kuusi prosenttia on eri mieltä. Selvä enemmistö
(68 %) vastaajista katsoi, että tieteelliseen tutkimustoimintaan
panostaminen tuottaa korkean koron.
— Rahanpolttona tiedettä ei pidä mikään vastaajaryhmä,
kommentoi tutkija Pentti Kiljunen, joka on
laatinut kaikki julkaistut viisi Tiedebarometriä. Tieteen
tiedotus ry:n teettämiä tutkimuksia on tehty
joka kolmas vuosi ja ensimmäinen ilmestyi 2001.
Väittämä ”tutkimusvarat pitäisi kohdentaa vain
taloudellisesti parhaiten kannattaville/hyödyttäville
tieteenaloille” tyrmättiin selvin luvuin (16 %/63 %)
ja selvemmin kuin koskaan aiemmin. Myös perustutkimus
saa vahvan puollon.
Tutkimuksen mukaan tieteestä kiinnostuneimpia ovat
nuorehkot, 26—35-vuotiaat aikuiset. Akateemisesti
koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä,
sillä neljä viidestä (82 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita.
Koulutusaloittain korkeinta kiinnostus on
teknis-luonnontieteellisen sekä humanistisen koulutuksen
saaneilla.
Seitsemän kymmenestä suomalaisesta omaa yleiskiinnostusta tieteen kehitystä, uusia tutkimustuloksia
ja keksintöjä kohtaan. Kiinnostavimmaksi
tieteenalaksi koetaan lääketiede. Useampi kuin kaksi
kolmesta (68 %) ilmoittaa seuraavansa sitä mm. uusien
lääkkeiden ja hoitomuotojen kehityksen osalta.
Lähes yhtä seurattua on ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto
(66 %). Kyselyyn vastanneista noin puolet
oli kiinnostuneita historian- ja kulttuurintutkimuksesta,
tietotekniikasta sekä geenitutkimuksesta ja
bioteknologiasta. Avaruustutkimus kiinnostaa joka
kolmatta.
Tiedepolitiikkaa koskevat asiat koetaan etäisimmiksi
(24 %), mutta suomalaisen tieteen kansainvälinen
menestys kiinnostaa kuitenkin runsasta kolmannesta
(36 %).
Internetin merkitys kansalaisten tiedeuutisten
tietolähteenä on kasvanut merkittävästi: vuoden
2007 mittauksesta 15 prosenttiyksiköllä. Internet on
yhä tärkeämpi väline molemmille sukupuolille, kaikille ikäryhmille ja erilaisen koulutuksen omaaville.
Asemaansa netille ovat menettäneet etenkin televisio,
radio ja sanomalehdet.
Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään
useimmin Esko Valtaoja ja toisena Linus Torvalds.
Useita viittauksia saavat myös mm. Kari Alitalo, Jaakko
Hämeen-Anttila, Ilkka Hanski, Pekka Himanen,
Outi Hovatta, Liisa Keltikangas-Järvinen, Markku
Kulmala ja Helena Ranta. Edesmenneistä tutkijoista
merkittäväksi nimetään useimmin ainoa Nobel-palkittu
tutkijamme A. I. Virtanen. Hänen kannoillaan
seuraa Leena Palotie niin ikään suurella äänimäärällä.
Kolmannen sijan saavuttaa Arvo Ylppö.
Tiedebarometri 2013 -tutkimuksen toteutti Tieteen tiedotus
ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Kirjalliseen
kyselyyn vastasi 971 henkilöä. Tutkimusraportti
ja sen englanninkielinen tiivistelmä ovat verkkosivuilla: www.tieteentiedotus.fi/tiedebarometri.html
teksti Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 10
|