Tutkimuslaitokset muutosten kierteessä

Sektoritutkimuslaitoksista on kadonnut yli 1800 työpaikkaa. Leikkaukset eivät ole vielä ohi, uudistuksen pyörteissä olevissa laitoksissa pelätään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ilmoitti marraskuun alussa uusista YT-neuvotteluista, joissa oli tarkoitus vähentää 130 palvelussuhdetta. Kyseessä olivat laitoksen toiset yt:t kuluvana vuonna.

— Budjettineuvottelujen jälkeen varmistui, että rahoituksemme on supistumassa lähes kolmanneksella. Niinpä meidän on pakko vähentää väkeä ja supistaa toimintaamme, kommentoi THL:n pääjohtaja Juhani Eskola.

Syksyn neuvottelut johtivat 81 työntekijän irtisanomisiin.

Uusimmat YT:t ovat jatkoa pidemmälle kehitykselle. Kaikkiaan laitoksen henkilötyövuosien määrä on supistunut 1400:sta noin 1050:een muutaman vuoden aikana.

Leikkauksia kaikilla sektoreilla

Eivätkä supistukset ole välttämättä vieläkään ohi. Hallintojohtaja Kari Saarisen laskelmien mukaan supistustarvetta voi olla lähivuosina vielä noin 100 henkilötyövuotta lisää.

— THL:n rahoitusta kiristetään kolmea tietä, Eskola selittää.

— Ensimmäinen on valtiohallinnon tuottavuusohjelma, toinen ovat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan budjettileikkaukset ja kolmas on valtionhallinnon tutkimuslaitosuudistus, jossa laitosten budjeteista siirretään osia kilpailtaviksi.

— Näin suuret leikkaukset vaikuttavat pakosti kykyymme hoitaa tehtäviämme ja vastata meihin kohdistettuihin odotuksiin, Eskola tiivistää.

THL ei ole leikkaustarpeessaan yksin. Soittokierros sektoritutkimuslaitoksiin paljastaa, että sektoritutkimuslaitokset ovat yhteensä supistuneet yli 1800 henkilötyövuoden verran.

Parhaimmillaan nykyisissä kuudessatoista sektorilaitoksessa oli yli 10 600 työntekijää, on määrä nyt noin 8 800.

Supistukset ovat johtaneet irtisanomisiin THL:n lisäksi myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksessa, VTT:llä, Evirassa, Säteilyturvakeskuksessa, ja Työterveyslaitoksessa.

Toisissa, kuten Geologian tutkimuslaitoksessa, lasku on hoidettu hitaasti eläköitymisten kautta.

Suuremmista tutkimuslaitoksista ainoastaan Suomen ympäristökeskus ja ilmatieteen laitos ovat toistaiseksi välttyneet isoilta vähennyksiltä. Molemmissa tulevaisuuteen katsotaan kuitenkin huolestuneena.

— Ilmatieteen laitoksessa noin 65 prosenttia tutkimuksesta rahoitetaan kilpaillulla rahoituksella. Uudistus tulee heikentämään kykyämme kilpailla, kertoo ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

— Tutkimuslaitosuudistus tulee johtamaan henkilöstön vähennyksiin ja heikentää Ilmatieteen laitoksen kykyä hoitaa perustehtäviään.

Tutkimuslaitosuudistus vie rahoitusta

Yksi syy kuluneen vuoden YT-sumaan on tutkimuslaitosuudistus, jonka myötä laitosten rahoituksesta siirretään vuoteen 2017 mennessä 52,5 miljoonaa euroa Suomen Akatemian ja valtioneuvoston hallinnoimiin tutkimusrahastoihin. Lisäksi Akatemialta otetaan 10 miljoonaa ja Tekesiltä 7,5.

Budjettiriihessä hallitus päätti kuitenkin ottaa kokonaisuudesta siivun, jonka jälkeen jaettavan rahan määrä supistui 57 miljoonaan euroon. Tästä menee edelleen 3 prosentin overhead hallinnointiin, joten otetuista 70 miljoonasta kilpailtavaksi päätyy 55,7.

Lisäksi perustettiin myös valtioneuvoston kanslian hallinnoima rahasto pikaselvityksiä varten. Vuoteen 2017 mennessä se vie sektoritutkimuslaitoksilta 12,5 miljoonaa euroa. Säästötavoitteiden vuoksi tästä jää jaettavaksi 11,4 miljoonaa euroa.

Nyt tästä rahastosta jaettiin ensimmäiset, hieman yli 3,6 miljoonan euron määrärahat. Tässä haussa tutkimuslaitokset pärjäsivät hyvin, suurimmat yksittäiset hankkeet olivat VTT:ltä, SYKEstä, ja THL:sta. Kaikkiaan rahoituksesta yli miljoona myönnettiin puhtaasti tutkimuslaitosten projekteihin ja 1,3 miljoonaa hankkeisiin, joissa oli sekä tutkimuslaitoksia että muita tahoja.

Noin kolmanneksen meneminen kokonaan muualle osoitti kuitenkin, ettei rahoja ole korvamerkitty tutkimuslaitoksille.

— Meidän kanssamme kilpailevat yliopistot, konsulttitoimistot ja jopa ulkomaiset toimijat. Lisäksi rahoituksen siirtyminen kilpailtavaksi luo katkon, jonka aikana joudumme irtisanomaan väkeä ja näin kilpailemaan rahoituksesta selvästi pienemmillä resursseilla, Eskola toteaa.

Osiksi yliopistoja?

Yksi sektoritutkimuslaitoksissa selvästi mietityttävä asia on tutkimusrahoituksen painopisteen siirtyminen kohti yliopistoja.

THL:n Eskola sanoo suoraan yliopistojen markkinoineen osaamistaan paremmin.

— Nyt korostetaan paljon bibliometrisia mittareita kuten sitaatti-indeksejä. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon, että suuri osa sektoritutkimuslaitosten työstä on luonteeltaan erilaista — perustutkimushan otettiin meiltä pois jo vuosia sitten.

Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön parantamiseksi on perustettu myös uusi työryhmä, jossa istuu myös ilmatieteen laitoksen Taalas.

Taalas kertoo Ilmatieteen laitoksen tekevän paljon yhteistyötä yliopistojen kanssa ja esimerkiksi Helsingissä toimivansa samassa talossa yliopiston meteorologian ja avaruustutkimuksen kanssa.

Yhteistyö on Taalaksesta molempien etu. Yliopistojen yhteistyöjärjestö Unifi menee kuitenkin pidemmälle. Tuoreissa hallitusohjelmatavoitteissaan se pitää sektoritutkimuslaitosten yhdistämistä yliopistoihin mahdollisena ja kannatettavana kehityksenä.

Tällaista puhetta Taalas ei pidä viisaana.

— Puhe resurssien siirroista yliopistoille myrkyttää yhteistyöilmapiirin. Tämä johtaa yhteistyön vähenemiseen. Ilmatieteen laitoksen operatiivinen ja tutkimustoiminta palvelee yhteiskunnan tarpeita, eikä ole siirrettävissä yliopistoille.

Vuoden vaiheessa uudistuksia

Vuoden vaihteessa kaksi pientä sektoritutkimuslaitosta, oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja kuluttajatutkimuslaitos liitetään Helsingin yliopistoon. Metla, MTT ja RKTL yhdistyvät luonnonvarakeskukseksi ja Geodeettinen laitos Maanmittauslaitokseen. Mittatekniikan keskus puolestaan liitetään VTT:hen, joka muutetaan osakeyhtiöksi.

VTT:n pääluottamusmies Anu Vaari kertoo tunnelmien olevan melko alakuloiset.

— Meiltä on vähentynyt lähes 500 henkilötyövuotta muutamassa vuodessa. Tutkijoita on irtisanottu yli 200. Vaikka leikkaukset ovat kohdistuneet suhteellisesti enemmän tukiportaaseen kuin tutkijoihin, vaikeuttaa myös laboratoriohenkilökunnan väheneminen tutkimusta.

Lisäksi leikkaukset kertautuvat rahaa haettaessa.

— Tähän asti budjettirahoitus on antanut vivun, jonka avulla olemme voineet hakea rahoitusta esimerkiksi Euroopan unionista. Resurssien pieneminen johtaa EU-rahoituksen valumiseen muualle, Vaari uskoo.

Yhtiöittäminen poistaa VTT:n valtiohallinnon tuottavuusohjelman piiristä. Vaari ei kuitenkaan näe tätä pelastuksena.

— Jos rahoitus laskee, joudutaan väkeä vähentämään tuottavuusohjelmasta riippumatta.

?x3 - Mikä on sektoritutkimuslaitosten merkitys?

teksti Juha Merimaa

• Painetussa lehdessä sivu 6