Globaali kohtaa
kansallisen
ja paikallisen
Koulutusvienti on ollut viime aikoina
tapetilla monin tavoin. Päättäjät odottavat
siitä uutta Nokiaa tai ainakin korkeakoulujen
rahoituspohjan laajentajaa.
Asiantuntijapalvelujen myyminen on
kuitenkin monisyinen juttu.
Harvardiin vierailevaksi professoriksi
siirtynyt Pasi Sahlberg varoitteli Helsingin
Sanomissa (12.10.2014): "Emme
me enää voi ratsastaa vanhalla Pisamenestyksellä
ja 90-luvun koulutuspolitiikan
päätöksillä. Muuten koulutusvienti katoaa".
Mutta vielä suomalaisten koululaisten Pisa-menestys
on siivittänyt ainakin päättäjien mielikuvat
huimiin odotuksiin. Politiikassa suosittu kysymyksenasettelu
lähtee usein käyttämättömistä mahdollisuuksista.
Menestys pitää muuttaa toiminnaksi ja
sitä kautta rahaksi. Pitkän linjan koulutus-professori
näkee asian hieman toisin.
— Koulutusvientiä pitää ajatella dimensioituneena
kysymyksenä. Ei ole yksinkertaista pakettia, jota
voitaisiin tarjota maailmalle. Kun tutkija tuntee paikallisen
kielen ja toiminnan, syntyy oikeampi kuva,
toteaa professori Risto Rinne.
Professori Rinteen ryhmä Turun yliopistossa on
konsortiossa Helsingin ja Tampereen yliopistojen
koulutustutkijoiden kanssa nelivuotisessa Akatemia-
hankkeessa: Laadunvarmistuksen ja arvioinnin
poikkikansalliset dynamiikat Brasiliassa, Kiinassa ja
Venäjällä. Tutkimushankkeen keskiössä ovat perusopetuksen
ja sen arvioinnin käytännöt.
Muutos voi aiheuttaa törmäyksiä
Suomalaisten koulutustutkijoiden kiinnostus keskittyy
muutoksen kysymyksiin. Muutosta syntyy monella
tasolla: globaali, ylikansallinen ja kansallinen.
Myös paikallinen politiikka, perinteet, kulttuurihistoria
vaikuttavat. Näiden yli pyyhkivät globaalia koulutuspolitiikkaa
hämmentävät toimijat, kuten Maailmanpankki,
OECD ja EU. Törmäyksiä voi syntyä, kun
kansainväliset tendenssit kohtaavat paikalliset ominaispiirteet.
— Globaalien toimijoiden rooli on harmonisoimisessa
ja koulutuspolitiikan standardisoimisessa ympäri
maailman. Valtioiden rajojen yli toimivat hämmentäjät
ovat mitä suurimmassa määrin tämän päivän
koulutuspolitiikkaa.
Rinteen mielestä tutkijoiden mahdollisuus on toimia
kaupallisten ja ylikansallisten organisaatioiden
vaihtoehtona. Tätä ehkä myös tutkimuksen kohteet
haluavat. Esimerkiksi Brasiliassa on annettu ymmärtää,
että he eivät halua mitään koulutusvientijärjestelmää,
vaan nimenomaan tutkimusta.
Koulutuksen arviointiin keskittyvä hanke lähtee
kolmesta BRICS-valtiosta, Brasiliasta, Kiinasta ja
Venäjästä. Näiden maiden lisäksi tarkastellaan Etelä-
Afrikan ja Intian kysymyksiä.
— Kaikki nämä maat ovat omalla tavallaan erikoisia,
mutta esimerkiksi Kiina on sillä tapaa poikkeus,
että se on vahvasti yksipuoluejärjestelmä. Koulutus
ja kasvatus ovat ideologisia. Koulutuksella on nähty
erittäin vahva moraalinen tehtävä. Kiinassa koulutusjärjestelmään
ollaan vasta nyt tuomassa uusia aineksia,
kuten kansainvälisyyttä.
Kiina on viimeisen kymmenen vuoden aikana
avautunut paljon, ja se on muidenkin suomalaisten
tutkijaryhmien yhteistyön kohde. Kiinan tutkimukseen,
samoin kuin kahden muun keskeisen maan
tutkimukseen, ottaa osaa natiivi-professori. Turussa
aloittaa kiinalainen tohtorikoulutettava.
Venäjä on koulutuksen tutkijoille mielenkiintoinen
kohde, koska se on muuttunut hyvin radikaalisti
sitten Neuvostoliiton koulutusjärjestelmän.
— Iso muutos Venäjällä on yksityistämiskehitys ja
markkinavetoisuus. Se on aivan toisessa mallissa kuin
aikaisemmin. Näin oli tapana ainakin ajatella ennen
Ukrainan kriisiä.
teksti Tiina Huokuna
kuva Timo Jakonen
Ministeri maailmalla
ja muita toimia
Opetusministeri Krista Kiuru vieraili koulutusvientiin
liittyvien hankkeiden merkeissä syksyn aikana Persianlahden
alueella Qatarissa, Saudi-Arabiassa ja Omanissa.
Qatarissa hän avasi suomalaisen koulun.
Saudi-Arabian kanssa allekirjoitettiin ICT-aiheinen
yhteistyöpöytäkirja.
— Mahdollisuudet ovat suuret, jos suomalaisilla
toimijoilla vain on halua ja osaamista tehdä koulutusvientiä.
Haluaisinkin haastaa suomalaisia korkeakouluja
entistä rohkeammin tarttumaan näihin mahdollisuuksiin,
totesi Kiuru.
Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteinen
koulutusvientiyritys Finland University Oy neuvotteli
marraskuussa metsäalan koulutuksen aloittamisesta
Indonesiassa. Jyväskylän yliopisto on perustanut koulutusvientiä
varten EduCluster Finland Oy:n. Tiedonjyvälehdessä
4/2014 se mainostaa toimivansa jo liki kaikilla
mantereilla. Sen laajin yhteistyökuvio on SMEC Shanghain
opetusviraston kanssa. Turun yliopistossa viedään
kovasti KiVa-kouluhanketta: lisenssipartnereina on jo
viisi maata ja neuvotteluja käydään uusien kanssa.
Suomen yliopistot UNIFI on nostanut kouluviennin
edistämisen hallitusohjelmatavoitteittensa kolmen
kärkeen. UNIFi toivoo, että koulutusviennin tiellä olevat
lainsäädännön esteet poistetaan. Tutkintoon johtavan
koulutuksen myyminen edellyttäisi myös koulutuksen
maksullisuuden laajentamista. UNIFI katsoo, että
tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi koulutusvientituotteita
voisivat olla oppimisympäristöt, koulutusjärjestelmät
ja yksittäiset kurssit.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL otti liittokokouksessaan
(22.11.) kantaa koulutusviennin eettisyyteen.
SYL katsoo, että koulutuksen tulee aina olla eettistä
toimintaa, joka perustuu arvoihin ja päämääriin, joita
koulutuksella halutaan edistää. Yliopistojen eettisiä
lähtökohtia ovat yliopistolain mukaan tutkimuksen ja
opetuksen vapauden suojeleminen. SYL :n mielestä
nykyisessä koulutusvientiä ja koulutuksen kaupallistumista
koskevassa retoriikassa tämä perusajatus on
unohdettu.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 32
|