Avoin tiede puhutti Informaatioalan Akateemisten syysseminaarissa

Avoin tiede, hyvä mieli -seminaarin teemoja olivat open access ja julkaisutietojen tallentaminen.

Informaatioalan Akateemiset ry:n syysseminaari pidettiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Helsingin Kirjamessujen yhteydessä perjantaina 24. lokakuuta. Tämän vuoden teemoja olivat open access sekä julkaisutietojen tallentaminen ja hallinta.

Seminaarin aluksi Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki otti puheenvuorossaan kantaa tieteen arvostuksen puolesta ja korosti tutkimuksen tuoman tiedon merkitystä poliittisessa päätöksenteossa.

Open access – kohti avointa tiedettä

Tutkija Yrsa Neuman puhui tutkimusmateriaalien avoimesta saatavuudesta tutkijoiden, julkaisufoorumien ja rinnakkaistallennukseen liittyvien käytäntöjen näkökulmista. Neuman on filosofi ja tutkii open accessia Åbo Akademissa.

Avoimen tieteen tavoitteena on mahdollistaa tutkimuksista saadun tiedon laajempi leviäminen ja tulosten vertailu, sekä edesauttaa tiedeyhteisön sisällä käytävää keskustelua. Yksi avoimen tieteen sisältämistä käytännöistä on tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden, eli open accessin edistäminen Yhtä suurempi osa tutkimuksista julkaistaan ainakin jossain muodossa open accessina, mutta Neumanin mukaan julkaisutavoissa ja -käytännöissä on merkittäviäkin alakohtaisia eroja.

Julkaisutavan valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten julkaisufoorumin tunnettuus, tutkimuksen aihe ja odotettavissa oleva julkaisuaika. Näiden tärkeysjärjestys vaihtelee tieteenalojen mukaan.

kirjasto tutkijan tukena

Informaatikko Marja-Leena Harjuniemi ja tieteenalakirjaston päällikkö Jukka Rantasaari käsittelivät kumpikin puheenvuoroissaan julkaisutietojen tallentamista ja hallintaa.

Harjuniemi esitteli Jyväskylän yliopistossa keväällä 2014 aloitettua käytäntöä, jossa julkaisurekisterin ylläpitäminen on keskitetty kokonaan laitoksilta kirjastolle. Uudistuksen taustalla on pyrkimys paitsi tutkijan arjen helpottamiseen ja kirjausten laadun parantamiseen, myös rinnakkaistallentamisen lisäämiseen. Tutkijan vastuulle jää ainoastaan tutkimuksen ilmoittaminen kirjastolle.

Jyväskylän yliopiston kirjaston kannalta keskittäminen on merkinnyt valtavan suuren, uuden tehtäväkokonaisuuden omaksumista. Vaikka Harjuniemen mukaan uudistuksesta saatu palaute onkin ollut enimmäkseen kiittävää, muunkinlaisia kommentteja on kuultu. On jopa esitetty epäilyksiä siitä, kykeneekö kirjasto hoitamaan uuden vastuualueensa.

Uuden palvelun käytäntöjen oppiminen onkin vaatinut aikaa, minkä lisäksi käytettävissä olevat resurssit ovat olleet rajalliset suhteessa ensimmäisen vuoden normaalia suurempaan kirjausmäärään. Osa uudistuksen alussa asetetuista tavoitteista on jo saavutettu, mutta Harjuniemen mukaan edessä on vielä paljon töitä.

Jukka Rantasaari jatkoi puheenvuorossaan samoista aiheista ja kertoi julkaisutietojen hallinnasta Turun yliopiston tutkimustietojärjestelmässä. Vuoden lopulla käyttöön otettavan järjestelmän tavoitteena on parantaa julkaisutietojen keräämistä, mahdollistaa julkaisurekisterien ylläpito ja helpottaa ministeriön vaatimaa raportointia. Lisäksi uudistuksella pyritään tekemään Turun yliopiston julkaisuista, asiantuntijoista ja tutkimusprojekteista helpommin haettavia ja näkyvämpiä.

Järjestelmän etuna on tietojen yhtenäisyys ja ajankohtaisuus, sillä suuri osa sivuilla näkyvistä tiedoista päivittyy sinne automaattisesti.

Oppimiskeskus Tellus lakkautusuhan alla

Seminaarin loppupuoli oli varattu ajankohtaisille työmarkkina-asioille. Pääluottamusmies Kimmo Kontio kertoi keväällä Oulun yliopistossa käytyjen yt-neuvotteluiden kulusta ja tuloksista.

Neuvottelut päättyivät yliopiston kirjaston kannalta erityisen harmilliseen tilanteeseen, sillä vaikka irtisanomiset eivät koskeneetkaan sitä, edelläkävijänä tunnetun oppimiskeskus Telluksen lakkauttaminen säästötoimenpiteenä saattaa käydä toteen.

teksti Heidi Vehmas

• Painetussa lehdessä sivu 38