Tulevaisuuden työtilat ja avoin tiede

Informaatioalan Akateemiset ry:n seminaarissa 23. lokakuuta puhuttiin kirjastoista joustavina työtiloina sekä avoimesta tieteestä ja tasa-arvosta. Vuosittain Helsingin kirjamessujen yhteydessä järjestettävä tapahtuma oli tällä kertaa erityinen, sillä samalla juhlittiin yhdistyksen viisikymmenvuotista taivalta.

Seminaaripäivän avasi tutkijatohtori ja arkkitehti Mina di Marino Aalto-yliopistosta. Di Marino osallistui niin sanottuun City- WorkLife-tutkimushankkeeseen, jossa kartoitettiin yksityisten ja yleisten tilojen käyttöä joustavina työpisteinä. Hankkeessa tukittiin Helsingin keskusta-alueen kirjastoja ja kohtaamispaikkoja sekä haastateltiin niiden käyttäjiä.

Tutkimusprojektin taustalla oli huomio uudenlaisten työnkuvien ja mobiiliteknologian mahdollistamasta työskentelystä muualla kuin ensisijaisesti työnteolle varatuissa paikoissa.

- Langaton teknologia ja mobiililaitteet ovat muuttaneet työskentelytapoja, mutta samalla myös vaikeuttaneet työ- ja vapaa-ajan erottamista toisistaan, kertoi di Marino.

- Työnkuvat muuttuvat yhä enemmän ja yhä harvempi tarvitsee enää toimistoa. Ihmiset liikkuvat töissään paikasta toiseen ja siksi heillä on tarve väliaikaisille (transitory) työtiloille. Uskomme, että ilmiö tulee olemaan lähitulevaisuudessa vielä nykyistä merkittävämpi.

Jotta kodin ja työpaikan ulkopuolinen, niin sanottu kolmas tila voisi korvata toimiston, on sen kyettävä tarjoamaan käyttäjän työkuvan edellyttämiä asioita kuten vaikkapa nettiyhteys, työskentelytasoja tai printtereitä. Yksi tällainen useimpiin käyttövaatimuksiin vastaava, kaikille avoin ja monikäyttöinen kolmas tila on kirjasto.

CityWorkLife-projektin kyselytutkimus paljasti, että monet liikkuvat työntekijät valitsevat kirjastot väliaikaisiksi työtiloikseen niiden sijainnin keskeisyyden ja otollisten työskentelyolosuhteiden vuoksi. Tutkimusryhmän tekemissä selvityksissä kuitenkin paljastui, etteivät kirjastot ole vielä täysin havahtuneet uusiin käyttäjäryhmiinsä.

Kirjastotilojen konseptin on muututtava. Kirjastojen tulisi olla paikkoja itsenäiselle työskentelylle, mutta myös sosiaaliselle kanssakäymiselle, ihmisille jotka haluavat tavata muita ihmisiä.

Di Marinon mukaan kirjastot voisivatkin olla yhdeltä käyttötarkoitukseltaan eräänlaisia urbaaneja toimistoja, joissa tavataan muita ihmisiä, kierrätetään ideoita ja perustetaan uusia hankkeita. Tämä uudenlainen käyttäjäryhmä tulisi ottaa huomioon paitsi kirjastojen tarjoamissa palveluissa, myös tilasuunnittelussa ja kalustuksessa. Di Marino kiittelikin tulevaa Keskustakirjastoa, jonka suunnitelmiin työskentelytilat on alusta lähtien sisällytetty.

- Paikalla on edelleen väliä. Voimme työskennellä toimiston ulkopuolella, mutta se ei tarkoita, että voisimme työskennellä missä tahansa.

Seminaari-iltapäivän muut puheenvuorot käsittelivät Avoin tiede ja tutkimus-hanketta sekä tasa-arvoauditointia Jyväskylän yliopistossa. ATT-hankkeesta oli puhumassa opetusneuvos Juha Haataja OKM:stä. Hän korosti tiedon avoimuutta paitsi yhteiskuntaa laajalti hyödyttävänä voimavarana, myös tutkijoiden ja organisaatioiden etuna.

- Digitalisaatio ja avoimuus vahvistavat tieteen alkuperäistä tarkoitusta eli uuden tiedon tuottamista, lisäämistä ja levittämistä.

Kirjaston näkökulmasta open access-julkaisujen lisääntyminen tarkoittaa uusia, vaativia työtehtäviä, jotka kysyvät henkilöstöltä uudenlaista osaamista ja kouluttautumista. Muutokseen liittyvät haasteet nähtiin toisaalta myös mahdollisuutena kirjastoammattilaisuuden profiilin nostamiseen.

- Osalle tutkijoista on ollut uutta, että kirjastossa tehdään tällaisia asioita, kommentoitiin yleisöstä.

KTL Jorma Kyppö esitteli puolestaan Jyväskylän yliopistossa toteutettua tasa-arvoauditointia. Auditointi toteutettiin valituille laitoksille lähetetyllä itsearviointikyselyllä, jolla pyrittiin selvittämään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Yksi auditoitavista yksiköistä oli itse tasa-arvotoimikunta.

- Se oli oikeastaan hyvä prosessi. Tehtiin itsearviointi, jossa käytiin läpi omia toimintatapoja ja niiden vaikutuksia.

Tulosten perusteella tehtiin esitykset toimenpiteistä tasa-arvon parantamiseksi yliopistolla. Työ jatkuu edelleen ja Kyppö toivoikin käytännön leviävän myös muihin yliopistoihin.

Seminaarin päätti toimittaja Marian Abdulkarim, joka pohti puheenvuorossaan omaa suhdettaan kirjastoihin.

- Kirjasto on ollut minulle se paikka, jossa tutkia maailmaa, miettiä omaa identiteettiä ja tutustua kirjojen kautta toisten ihmisten todellisuuteen ja kokemuksiin.

Abdulkarim mietti myös kirjastojen asemaa ja niiden merkityksen muuttumista nyky-yhteiskunnassa. Hän piti erityisen tärkeänä, että kirjastoille olisi paikkansa jatkossakin.

- Kyse on yhdenvertaisesta yhteiskunnasta, jossa kaikilla on pääsy faktapohjaiseen tietoon. Käyttääkseen kirjastoa, ei tarvitse kuulua tiettyyn luokkaan tai olla rikas. Riittää, että on olemassa.

Seminaarin materiaalit löytyvät osoitteesta www.informaatioalanakateemiset.fi

Teksti Heidi Vehmas

• Painetussa lehdessä sivu 42