Puheenjohtajisto 2017-2018: puheenjohtaja Petri Koikkalainen ja varapuheenjohtajat
Lotta Alhonnoro ja Maija S. Peltola.
Yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Petri Koikkalainen jatkaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden 2017-2018. Koikkalainen on valtio-opin yliopistonlehtori Lapin yliopistossa. Hän on toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta 2015.
Puheenjohtaja Koikkalainen pitää huolestuttavina ehdotuksia korkeakoulujen työnjaon muuttamisesta ja yliopistojen jakamisesta tutkimusyliopistoiksi ja opetusyliopistoiksi.
— Tutkimuksen ja opetuksen yhteys tulee säilyttää – se tekee yliopiston. Siellä, missä yliopistotasoista koulutusta on, eikä sitä ole Suomeen rakennettu liikaa, on tätä yhteyttä vaalittava ja kehitettävä.
— Tieteentekijöiden liitto ei ole vastustamassa kehittämisajatuksia tai yhteistyömalleja, mutta isoista korkeakoulukentän muutoksista tulee keskustella avoimin kortein. Avoimuutta tarvitaan lisää myös duaalimallin tulevaisuuden pohdintaan sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön laajentamiseen.
Tieteentekijöiden liiton liittokokous, joka oli koolla 26.11. Helsingissä, valitsi varapuheenjohtajiksi apulaisprofessori Maija S. Peltolan Turun yliopistosta ja väitöskirjatutkija Lotta Alhonnoron Vaasan yliopistosta.
Tieteentekijöiden liiton liittokokous valitsi kokouksessaan 26. marraskuuta liitolle puheenjohtajiston ja uuden hallituksen.
Hallituksen jäsen | Hallituksen varajäsen |
---|---|
Hallituksen jäsen Jarkko Toikkanen (Tatte) | Hallituksen varajäsen Maija Mattila (Tatte) |
Hallituksen jäsen Mikko Jakonen (Jytte) | Hallituksen varajäsen Laura Piippo (Jytte) |
Hallituksen jäsen Linda Hart (HYT) | Hallituksen varajäsen Tiina Niklander (HYT) |
Hallituksen jäsen Erkki Pesonen (ITTE) | Hallituksen varajäsen Sanna Rantakömi (ITTE) |
Hallituksen jäsen Ari Rouvari (INA) | Hallituksen varajäsen Maija Paavolainen (INA) |
Hallituksen jäsen Pirkko Viitala (OYA) | Hallituksen varajäsen Jaana Isohätälä (OYA) |
Hallituksen jäsen Stina Giesecke (SATY) | Hallituksen varajäsen Seppo Virtanen (TYT) |
Hallituksen jäsen Mika Karhu (ATTE) | Hallituksen varajäsen Lotta Valve (FfÅA) |
Tieteentekijöiden liitto on valinnut yliopistojen pätkätyöt tieteenteon esteeksi. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on 70 prosenttia määräaikaisia.
Jos opetus- ja tutkimushenkilöstöstä otetaan pois väitöskirjatutkijat ja tutkijakoulutettavat, määräaikaisten osuudeksi jää 52 %. Tämä on edelleen paljon, jos sitä vertaan esimerkiksi Ruotsiin, jossa vastaava osuus on 31 %.
— Tutkimus on pitkäjänteistä. Jatkuva epävarmuus työn jatkosta ja ainainen rahoituksen hakeminen eivät missään nimessä ole tieteenteolle eduksi, toteaa Tieteentekijöiden puheenjohtaja Petri Koikkalainen.
Pätkätöitä teettävien yliopistojen kärkipaikkaa pitää Tampereen teknillinen yliopisto, jossa määräaikaisen henkilöstön osuus on 63 prosenttia. Henkilöstöstä on yli puolet määräaikaisia myös Aalto-yliopistossa (59,6 %), Oulun yliopistossa (59,2 %), Tampereen yliopistossa (55 %), Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (54 %) ja Turun yliopistossa (52,4 %). Yliopistojen henkilöstökertomuksista kerättyjen tietojen perusteella vähiten määräaikaisia on Itä-Suomen yliopistossa (39,9 %) ja Hankenilla (36 %).
— Työn silppuuntuminen on alkusyy monille muillekin yliopistojen ongelmille huonosta työviihtyvyydestä julkaisutoiminnan takkuiluun ja työyhteisöjen ongelmiin. Silppua on vaikeampi koordinoida ja johtaa kuin pysyvämpää työtä, Koikkalainen jatkaa.
Tieteentekijöiden liitto on valinnut tieteenteon esteen vuodesta 2011 lähtien. Hallituksen yliopistoja ja tutkimusta kurjistavat toimet oli tieteenteon este viime vuonna.
Painetussa lehdessä sivu 10