Turkkilaisten tutkijoiden ahdinko jatkuu

Vastaisuudessa yliopistojen rehtoreita ei valita vaaleilla, vaan presidentti nimittää rehtorin kolmen ehdokkaan joukosta, jotka Turkin korkeakouluista vastaava ministeriö ehdottaa. Asetus antaa presidentille mahdollisuuden myös nimittää rehtori täysin oman valintansa mukaan.

European University Association (EUA) on julkaissut kannanoton, jossa se ilmaisee tukevansa Turkin tutkijoita ja yliopistoja ja puolustavansa näiden akateemista vapautta. Välittömästi vallankaappausyrityksen jälkeisessä kuohunnassa irtisanottiin 5000 tutkijaa Turkin yliopistoista. EUA:n tietojen mukaan 2346 valtion korkeakouluista irtisanotun työntekijän valitusprosessi on yhä kesken ja kunkin aseman selvittämisessä voi mennä vielä kuukausia.

Valtionyliopistoissa työskenteleviä tutkijoita alettiin pian vallankaappausyrityksen jälkeen kutsua kotiin. Tämä on kaikille selkeä signaali siitä, että yliopistoväkeä kontrolloidaan ja että heidän tulee olla samassa linjassa hallinnon kanssa. On huolestuttavaa, että kriittistä ajattelua harjoittavia ihmisiä painostetaan, vaikka heidän tutkimustyönsä ei liity mitenkään politiikkaan.

Paluukäsky yliopistolta

Eteläsuomalaiseen yliopistoon alkusyksystä jatkoopiskelijaksi tullut turkkilainen tutkija oli saanut työnsä hyvin käyntiin, kun hän saikin yllättäen kotiyliopistostaan sähköpostia, jossa hänet määrättiin palaamaan.

—Vastasin viestiin välittömästi ja perustelin, miksi minun olisi tärkeää jäädä ja viedä aloittamani tutkimustyö loppuun. Totesin, että myös kotiyliopistoni hyötyisi siitä. Vastauksena oli, että mikäli en noudata paluukäskyä minulla ei tule olemaan tulevaisuutta valtion yliopistossa. Koin viestien sävyn uhkaavaksi ja minun annettiin ymmärtää, että mahdollisesti en voi enää matkustaa Suomeen, turvallisuutensa vuoksi nimettömänä pysyvä tutkija kertoo.

Kahden päivän sisällä Turkkiin matkustettuaan maan korkeakouluista vastaava virasto ilmoittikin, että yliopistoilla ei ole oikeutta kutsua henkilöstöään takaisin, vaan se on viranomaisten tehtävä.

—Kirjoitin rehtorille ja totesin, että itseasiassa yliopisto toimi siis tapauksessani lainvastaisesti. 11 päivän jälkeen pääsin palaamaan Suomeen.

Acatiimissa 6/2016 haastateltu, Helsingin yliopistossa työskentelevä paleontologi Ferhat Kaya kertoi silloin suunnittelevansa matkaa Istanbulin kautta Ankaraan osallistuakseen syyskuussa oman alansa symposiumiin. Palaamisesta oli varoiteltu, sillä Kaya oli tammikuussa allekirjoittanut hallinnon politiikkaa vastustavan vetoomuksen. Kaikki muut 1128 vetoomuksen allekirjoittaneista yliopistoihmisistä olivat joutuneet vaikeuksiin. Siitä huolimatta Kaya matkusti Turkkiin.

—Saapuessani Istanbulin lentokentälle minut vedettiin sivuun. Jouduin vastaamaan lukuisiin, mielestäni irrelevantteihin kysymyksiin, mutta sain jatkaa matkaa. En ole virassa Turkin valtion yliopistossa, joten en ilmeisesti ole sittenkään kovin merkittävä henkilö viranomaisten silmissä, Kaya toteaa.

Hänen kollegansa Turkissa vahvistivat, että erityisesti vasemmistolaisesti suuntautuneisiin akateemisiin kohdistuva painostus on lisääntynyt ja työsuhteita on purettu. Ihmisiä on lisäksi annettu perusteettomasti ilmi hallinnon vastustajina, mikä lisää epävarmuutta. Myös nimettömänä pysyvä tutkija kertoo yhteiskunnan jännitteiden vaikuttavan kaikkiin.

—Meillä ei ole sananvapautta ja ilmapiiri on tukahduttava. Sellaisessa ympäristössä ei ole tilaa tieteen kehitykselle, tutkija huokaa.

---