Karri Miettinen eli räppäri Paleface muisteli INAn messuseminaarissa lapsuutensa kirjastoja. Niiden turvissa hän löysi kielen rikkauden.

Tieteellisten kirjastojen uusi todellisuus

Kirjastoille on sälytetty uusia tehtäviä samalla, kun rahoitusta on leikattu. Toimintaa on jouduttu suunnittelemaan uudelta pohjalta.

Informaatioalan akateemiset järjestää vuosittain Helsingin Kirjamessujen yhteydessä Messuseminaarin. Tänä vuonna keskusteltiin tieteellisten kirjastojen uudesta todellisuudesta. Kirjastoille on vuosien mittaan sälytetty lukuisia uusia tehtäviä samalla, kun yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, sektoritutkimuslaitosten ja Museoviraston määrärahoja on leikattu. Tämä on rapauttanut kansallista kirjastopalvelujen kenttää ja pakottanut suunnittelemaan toimintaa uudelta pohjalta.

INA:n puheenjohtaja Ari Rouvari avasi tilaisuuden pohtimalla avoimen tieteen ja tutkimuksen kirjastoille asettamia uusia tehtäviä eräänlaisina aineistojen kuraattoreina, jotka takaavat niiden käytettävyyden. Aalto-yliopiston kirjaston vt. johtaja Matti Raatikainen totesi omassa alustuksessaan painetun aineiston lainauksen vähentyneen viime vuosina huomattavasti, eaineiston puolestaan kasvaneen. Tämä on muovannut niin ikään kirjastoissa tehtävää työtä.

Kirjastojen työntekijöiden edunvalvonnan näkökulmasta teemaa tarkasteli Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala, joka avasi kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kirjastolaisille ja muita ajankohtaisia työmarkkina-asioita.

Tilat ja palvelut uusiksi

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen arkea avasivat omissa puheenvuoroissaan kirjastojen johdon edustajat. Niiden jatkoksi olisi mielellään kuullut työntekijöiden kokemuksia. Kaikissa kirjastoissa on jouduttu luopumaan tiloista ja miettimään tilojen käyttöä ja palveluja uusilla tavoilla. Leikkaukset ovat pakottaneet myös kirjastojen yhdistämisiin.

Matti Raatikainen kertoi Aalto-yliopiston kirjastojen monipolvisesta yhdistymishistoriasta, joka huipentui tänä syksynä, kun kaikki kolme kampuskirjastoa ja arkkitehtuurin laitoksen kirjasto muuttivat saman katon alle, Otaniemen Oppimiskeskukseen. Edessä oli muun muassa totuttelu uuteen työkulttuuriin monitilatoimistossa, jossa vain muutamalla ihmisellä on oma työtila. Valtaosa työntekijöistä etsii töihin tullessaan vapaan tilan ja asettuu siihen. Tämän toivotaan lisäävän yhdessä työskentelyä ja helpottavan kommunikointia työtovereiden kanssa. Vaihteleva osa ihmisistä on päivittäin etätyössä. Raatikaisen esitys herätti monia kysymyksiä, jotka koskivat muun muassa työergonomiaa ja Oppimiskeskuksessa toteutettavia asiakaspalvelukokeiluja.

Myös Turun yliopiston kirjastonjohtaja Ulla Nygrén kertoi tilaratkaisuista, joiden tarkoitus on edistää uudentyyppistä työskentelyä ja asiakaspalvelua. Tiloista on esimerkiksi poistettu palvelutiskejä ja luotu liikuteltavien pöytien avulla kohtaamisalueita. Tämä hakeutuva palvelu mahdollistaa entistä yksilöllisemmän opastuksen tietoaineistojen käyttöön. Liikkuvuutta ylipäätään on lisätty, niin kampusten sisällä ja välillä kuin sinne, missä asiakkaat ovat.

Esityksiä kuultiin myös korkeakoulukirjastojen yhdistymis- ja yhteistyöhankkeista. Lapin korkeakoulukirjaston johtaja Susanna Parikka kertoi kokemuksia nykyisin kolmella paikkakunnalla toimivan Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kirjaston yhdistymisestä. Erilaiset toimintakulttuurit ja toimipaikkojen etäisyys ovat olleet haasteina, samoin e-aineistojen lisenssiongelmat. Asiakkaille tarjottavat palvelut ovat sen sijaan toimineet hyvin huolimatta erilaisista tarpeista.

AmK-kirjastot leikkauskierteessä

Metropolia-ammattikorkeakoulun tietopalvelupäällikkö Hellevi Hakala esitteli työtä kymmeneen toimipaikkaan jakautuneessa kirjastossa. Lähivuosina kuitenkin siirrytään neljään kirjastoon neljällä kampuksella. Lisämausteen työhön tuo pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun, Metropolian, Haaga- Helian ja Laurean strateginen liittouma. Hakala totesi ammattikorkeakoulukirjastojen määrärahoja leikatun vuosina 2008−2015 kokonaisuudessaan 18 prosenttia ja henkilötyövuosien vähentyneen samana aikana kolmanneksen, 445:stä 299:ään. Yliopistokirjastojen henkilökunta on vähentynyt 13,5 prosenttia vuosina 2010—2015, eli maltillisemmin, mutta tuntuvasti.

Hakala tarkasteli myös leikkausten vaikutuksia. Myönteisenä hän näki muun muassa omien prosessien, palvelujen ja hankinnan kriittisen tarkastelun, kokoelmien entistä kokonaisvaltaisemman kehittämisen, omatoimiajan ja itsepalvelun lisääntymisen, verkkopalveluiden kehittämisen ja työnkuvien muokkaamisen. Kielteistä taas on ollut henkilökunnan väheneminen, mikä heikentää palveluiden tasoa, vaikeuttaa uusien tehtävien hoitamista ja kuormittaa työntekijöitä. Jatkuvat säästöpuheet ja toistuvat yhteistoimintaneuvottelut ovat huonontaneet työilmapiiriä.

Minun kirjastoni

Seminaarin lopuksi puhui ja vähän lauloikin Karri Miettinen eli räppäri Paleface. Miettinen muisteli lapsuutensa kirjastoja, joiden turvissa hän löysi kielen rikkauden ja päätyi lopulta laulajaksi ja sanoittajaksi. Tätä hän on korostanut myös räppäämisestä kiinnostuneille nuorille: sanoittaminen vaatii hyvää sanavarastoa, ja sanoja on kirjastossa.

---