Kysymys - Vastaus

Tampere3:n valmistelu karahti kiville marraskuun puolivälissä. Kahden yliopiston kulttuurien ja arvojen yhdistäminen ei ole helppoa. Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Mika Hannula pitää suurimpana kantona kaskessa yliopistojen erilaista tahtotilaa.

1) TTY-säätiön hallitus päätti Tampere3:n valmistelun keskeyttämisestä kokouksessaan 16. marraskuuta. Mikä on rehtorin mielestä suurin ”kanto kaskessa”?

Ehkä se suurin kanto kaskessa oli kahden yliopiston erilainen tahtotila ja käsitys siitä, minkälainen on hyvä yliopisto. Hankkeeseen lähdettiin OKM:n asettaman tiukan projektiaikataulun mukaisesti ennen kuin yhteisestä tahtotilasta oli kunnolla keskusteltu, saati sitten sovittu.

2) Kuinka paljon taustalla vaikuttaa TTY:n ja Tampereen yliopiston perinteiset ”kulttuuriset” näkemyserot ja kuinka paljon säätiön ja julkisoikeudellisen yliopiston sääntelyyn liittyvät erot?

Hyvällä syyllä voi sanoa, että yliopisto on yhtä kuin yliopistoyhteisö. Siksi kulttuuri on hyvin tärkeä asia. Molempien yliopistojen kulttuureilla on vahvuutensa, mutta niillä on myös merkittävät eronsa. Jos kahden yliopistoyhteisön kulttuurien vahvuudet ovat kovin erilaisia ja myös arvoissa näkyy isoja eroja, ei niiden yhteensovittaminen ole helppoa. Väkisin sellaista ei kannata tehdä. Tampereen teknillisen yliopiston hallitus seurasi asiaa huolestuneena jo aika pitkään ja sillä oli vaikutuksensa myös päätökseen. Yliopistoyhteisöä kannattaa kuunnella pienemmissäkin asioissa, saati sitten yliopistofuusiossa.

3) TTY:n säätiön hallitus edellyttää siirtymävaiheen kustannuksiin 50 miljoonan euron lisärahoitusta ja yliopiston pääomittamista 200 miljoonalla eurolla. Onko tämä realistinen vaatimus?

Siirtymävaiheen kustannusten kattaminen opetuksesta ja tutkimuksesta leikkaamalla olisi kohtuutonta. Rakentamisvaiheen kustannuksia kasvattaa nopea aikataulu. Sekä tietojärjestelmäkustannukset että uuden rakentaminen osuivat lyhyelle aikajaksolle. Nykyinen henkilöstö ei tietenkään pysty venymään määräänsä enempää, minkä vuoksi joudumme ostamaan lisää työvoimaa. Lisärahoitusvaatimus on realistinen ja linjassa aiemmille korkeakoulufuusioille myönnetyn lisärahoituksen kanssa. Jotta uudessa yliopistossa voitaisiin kehittää kaikkia tieteenaloja, uutta pääomaa tarvittaisiin 200 miljoonaa euroa.

4) Kirjoititte TTY:n verkkosivuilla, että ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemä tilannekuva hankkeesta on synkkää luettavaa. Henkilöstön jaksaminen on koetuksella, kymmenet työryhmät kuormittavat ja vievät työaikaa. Mitä tälle asialle on tehtävissä?

Erilaisia työryhmiä oli syntynyt noin 80, koska halusimme ottaa henkilöstön ja opiskelijat laajasti mukaan tekemään uutta yliopistoa. Ulkopuolisen arvioinnin myötä vahvistui kuitenkin se, mistä itsekin olimme jo olleet pitkään huolestuneita; kokonaisuus ei ollut hallinnassa. Henkilöstöä kuormitti suuren työmäärän lisäksi myös se, että asiat eivät edenneet. Yleisesti ottaen voi sanoa, että tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä sekä monissa tukipalveluissa löytyi yhteisiä intressejä, mutta lähes dogmaattiset keskustelut yliopistojen johtamismalleista ja niiden laillisuudesta alkoivat vakavasti viedä pohjaa yhteistyön mahdollisuuksilta. Vaarana oli, että rakennekeskustelujen vuoksi alamme syödä sitä luottamuspääomaa, joka oli olemassa hankkeeseen lähdettäessä. Yliopistomme hallitus päätti keskeyttää kahden yliopiston fuusion valmistelun ja antoi toimivalle johdolle tehtävän siirtää henkilöstön työpanos takaisin oman yliopiston kehittämiseen. Aivan olennainen asia henkilöstön hyvinvoinnille on se, että tehdyllä työllä on tarkoitus ja päämäärä.

5) TTY:n säätiön hallituksen mukaan uuden yliopiston käynnistäminen vuonna 2018 ei ole mahdollista. Koska uusi yliopisto aloittaa Tampereella?

uusi yliopisto aloittaa Tampereella? TTY:n hallitus katsoi, että ennen vuotta 2020 käynnistäminen ei ole mahdollista. Tarkkaa vastausta on mahdoton antaa.

---