1/16

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Yliopistojen työpaikkakato lähes 4000

    Viime syksy ja alkuvuosi ovat osoittaneet, että väen vähentäminen on yliopistojen ensisijainen keino toteuttaa Sipilän hallituksen ajamat rahoitusleikkaukset.

    Keskisuomalainen ja sen kumppanilehdet tekivät tammikuun puolivälissä varsin ansiokkaan koosteen korkeakoulujen rahoitusleikkauksista sekä henkilöstövähennyksistä. Yliopistojen työpaikkakato on enemmän kuin muutaman keskisuuren yliopiston henkilöstömäärä yhteensä.

    Suomalaisen yliopistohistorian suurimpien ytneuvottelujen kylmiä tuloksia ei ollut vielä tiedossa, kun tämä lehti meni painoon. Helsingin yliopiston oli määrä kertoa niistä 27.1. Irtisanomiset tulevat kohdistumaan myös opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Helsingin yliopisto myllertää samalla kertaa myös hallinto-organisaation ja 13.1. se piti tiedotustilaisuuden uudesta palvelusorganisaatiosta.

    - Ratkaisu laittaa kaikki hallinnon tehtävät hakuun on valitettava, eikä herätä luottamusta työntekijöihin sitoutumiseen. Täysin kohtuutonta on katsoa samassa yhteydessä myös vakituisessa työsuhteessa olevien palkkaus uudestaan. Kaikesta huolimatta on tärkeää, että uusi palveluorganisaatio lähtee heti toimimaan. Jäljelle jäävien työntekijöiden toteutettavaksi jää omien perustehtävien ohella lukuisien kesken olevien uudistusten toteuttaminen, kommentoi Helsingin yliopiston jukolainen pääluottamusmies Seppo Sainio.

    Aalto-yliopistossa yt-neuvottelut saatiin päätökseen 18. tammikuuta. Enintään 190 työntekijää irtisanotaan. Lisäksi eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen vuoksi väki vähenee 130:lla. Professorit jätettiin yt-neuvottelujen ulkopuolelle, koska heitä jää lähivuosina Aallosta aika iso joukko eläkkeelle (ks. myös juttu).

    Åbo Akademissa yt:t päättyvät 2. helmikuuta.

    - Koko vähennystarvetta ei tällä kertaa voida hoitaa eläköitymisin. Henkilöstöltä tuli noin 320 säästöehdotusta, joista koetetaan löytää jotain toteutettavaa. Kaikkia työpaikkoja ei kuitenkaan niillä pelasteta, kertoo jukolainen pääluottamusmies Mirkka Ali-Laurila.

    Itä-Suomen yliopistossa on menossa jo kuudennet yt-neuvottelut. Tuloksista kerrotaan 25. helmikuuta. Alueen lehtien palstoilla käydään kuumaa keskustelua Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen mahdollisesta siirtämisestä Joensuun kampukselle.

    Tampereen teknillinen yliopisto ilmoitti yt-neuvottelujen aloittamisesta 18. tammikuuta. Ne ovat järjestyksessä jo kahdeksannet.

    Yliopistojen työpaikkakato on herättänyt keskustelua myös politiikkojen parissa. Edellisen hallituksen opetusministeri, nykyinen kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Krista Kiuru lähetti asiasta tiedotteen (17.1.), jossa hän edellyttää hallitusta katsomaan peiliin. Kiurun mielestä hallituksen on turha puhua kilpailukykyloikasta. Se vaarantaa tutkimuksen ja opetuksen Suomessa ja ottaa hypyn pimeyteen.

    - Elinkeinoministeri Rehnin kannattaisi tehdä rakennemuutosministerinä kriisivisiitti yliopistoihin ja oppilaitoksiin, jotka ovat menettämässä tuhansia työpaikkoja hallituksen takia, Kiuru ehdottaa.

    Kansanedustaja Li Andersson (vas.) vaatii hallitusta takaamaan korkeakouluista irtisanottujen muutosturvan. Hän kysyy, soveltuvatko olemassa olevat työvoimahallinnon palvelut muiden kuin teollisuudessa työskennelleiden työntekijöiden muutosturvan takaamiseen.

    -Kun vientiteollisuudessa tapahtuu isoja murroksia toimipisteiden lakkautusten ja irtisanomisien muodossa, käsitellään sitä isosti kansallisella tasolla. Tämäkin hallitus on aivan oikein reagoinut muun muassa Microsoftin irtisanomisiin Salossa suuntaamalla varoja irtisanottujen uudelleenkouluttautumiseen ja työllistymisen tukemiseen. Mutta missä ovat hallituksen toimenpiteet korkeakouluissa töissä olevien muutosturvan takaamiseksi? Andersson perää.

    (20.1.2016)

    TAULUKKO

    teksti Kirsti Sintonen


    Miten uskot väen vähennysten vaikuttavan työhön yliopistolla?

    Jukka Finne
    biokemian professori,
    Helsingin yliopisto

    - Epäilyttää, onko näin raju leikkaus todellakin tarpeen, vai oltaisiinko voitu selvitä vähemmälläkin? Suurempiin yksiköihin pyrkiminen on kyllä järkeenkäypää mutta voivatko sen mahdollisesti tuomat edut kompensoida näin suurta työpanoksen vähentymistä?

     

    Markku Kivinen
    Aleksanteri-instituutin johtaja,
    Helsingin yliopisto
    - Nykytiedon varassa suurin ongelma koskee hallintohenkilökunnaksi laskettua, mutta akateemista asiantuntemusta käyttävää henkilökuntaa. Heidän siirtämisensä pois kaventaa substanssiosaamista ja vaarantaa yliopiston menestyksen. Tärkeintä olisi kuulla akateemisia johtajia, He tuntevat toiminnan vaatimukset ja työntekijöiden osaamisen.

     

    Matti Rossi
    tietojärjestelmätieteen professori,
    Aalto-yliopisto
    - Kyllähän tämä on aika outoa, että samaan aikaan vaaditaan nousua kansainväliselle huipulle ja leikataan resursseja vaikka ne ovat jo nyt pienemmät kuin kilpailijamaissa. Vaikka leikkaukset kohdistuvat laitoksilla hallintoon, näkyy se väistämättä myös akateemisen henkilökunnan työtaakassa.

    teksti Juha Merimaa


    • Painetussa lehdessä sivu 8