Puheenjohtaja Maija S. Peltola ja varapuheenjohtaja Tero Karjalainen kukitettuina liittokokouksen valintojen jälkeen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Mikko Jakonen ei ollut syysliittokokouksessa paikalla. Peltolan ja Karjalaisen ympärillä Tieteentekijöiden liiton hallituksen 2019 jäseniä ja varajäseniä: Otto Loberg, Hanna Rautajoki, Jarkko Toikkanen, Lotta Alhonnoro, Tommi Kokkonen, Seppo Virtanen, Maija Paavolainen, Lotta Valve, Petri Koikkalainen, Thomas Hackman, Pauli Väisänen ja Jari Friman.

Tieteentekijöiden liiton uusi puheenjohtaja Maija S. Peltola: Yliopistoihin tulee julistaa luovan työn rauha

Filosofian tohtori Maija S. Peltola on aloittanut tämän vuoden alusta Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajana. Peltola (44) toimii fonetiikan apulaisprofessorina Turun yliopistossa.

Joulukuun alussa koolla ollut syysliittokokous valitsi liiton varapuheenjohtajiksi yliopistonlehtori (ma) Mikko Jakosen Jyväskylän yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Tero Karjalaisen Itä-Suomen yliopistosta.

Syysliittokokous käsitteli ja hyväksyi Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen ohjelman vuodelle 2019- 2023. Ohjelma kattaa koko seuraavan hallituskauden ja keskittyy liiton jäsenkunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa ohjelmassaan liitto esittää tutkimus- ja opetushenkilöstölle opetuksesta ja hallintotyöstä vapaita periodeja, jolloin voi keskittyä tutkimiseen.

— Yliopistoihin tulee julkistaa luovan työn rauha. Jokaisella tulee olla mahdollisuus keskittyä työnsä keskeisimpään sisältöön. Korkeakouluvisiossa yliopistoista halutaan tehdä Suomen parhaita työpaikkoja – nyt tästä ajatuksesta ollaan vielä kaukana. Hyvä henkilöstöpolitiikka ei maksa yhtään enempää kuin huonokaan, mutta hyvä henkilöstöpolitiikka johtaa parempaan tulokseen. Tästä on tutkimusnäyttöä, huomautti puheenjohtajaksi valittu Peltola liiton tiedotteessa.

Vaalivaikuttamisessa liitto on kiinnittänyt poliitikkojen huomiota tutkimusrahoituksen pätkittäisyyteen.

— Hankehumpan tahti on vaan kiihtynyt. Se tulee saada järkeviin mittasuhteisiin. Nykyinen jatkuva rahanhakemisen kierre ei voi olla eduksi, jos Suomen menestys halutaan rakentaa sivistyksen, osaamisen, tieteen ja teknologian varaan, kuten korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:ssa linjataan, Maija S. Peltola totesi.

---