Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2021 alkaen. Tutkintojen osuus nousee 30 %:iin, kun nyt osuus on 19 %. (Ammattikorkeakoulujen mallissa tutkintojen merkitys 59 %, kun nyt 40 %.)

Henkilöstöjärjestöt kaipaavat rahoitusmalliin lisää vakautta

Henkilöstöjärjestöjen näkökulmasta yliopistojen uusi rahoitusmalli kehittyi hieman paremmaksi verrattuna syksyiseen versioon. Siirtymäsäännös on hyvä, mutta vakautta tarvitaan yhä lisää.

Valtioneuvosto hyväksyi 17. tammikuuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021–2024. Rahoitusmallit olivat valtioneuvoston yleiskokouksen esityslistalla jo kaksi kertaa aiemmin, mutta asiakohta vedettiin sieltä pois.

Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uudistusta pohdittiin opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä. Se jätti lokakuussa loppuraportin, johon työryhmässä mukana olleet Tieteentekijöiden liitto ja OAJ jättivät eriävän mielipiteen. OKM pyysi työryhmän esityksestä joulukuussa lausuntoja. Professoriliiton ja useiden yliopistojen lausunnot uudesta mallista olivat varsin kriittisiä. Muutamissa pienissä yliopistoissa huomattiin, että uusi malli olisi vaikuttanut epäedullisesti niiden rahoituskehitykseen.

Asian politisoitumisen ja lausuntopalautteen vuoksi OKM teki esitykseen siirtymäsäännöstä koskevan täydennyksen. Sen mukaan vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa yksittäisen korkeakoulun rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta, voi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia rahoitusvuonna verrattuna edellisvuoden tasoon.

Acatiimi-lehden julkaisijaliitoissa siirtymäsäännöstä pidetään tarpeellisena.

— Vakauttahan tässä on haettu kissojen ja koirien kanssa. Malliin on nyt sisällytetty elementti, jolloin siirtymäkaudella ei pääse tapahtumaan nopeita ja hallitsemattomia romahduksia yksittäisissä korkeakouluissa. Tällaisen elementin elämänkaari saisi olla pidempikin ja muitakin vakauttavia toimenpiteitä toivoisi ilmaantuvan jatkossa, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola huomauttaa.

Professoriliitto pitää siirtymäsäännöksen lisäksi hyvänä myös sitä, että toisen samantasoisen tutkinnon kerroin nousi. Joulukuisen lausuntopalautteen pohjalta toisen samantasoisen tutkinnon kertoimeksi määriteltiin 0,7 (työryhmän esityksessä 0,5), jotta mahdollisuudet alan vaihtamiseen ja jatkuvaan oppimiseen tulevat paremmin huomioiduiksi.

— On positiivista, että toisen tutkinnon kerroin painoarvo kasvoi alkuperäisestä suunnitellusta, mutta toinen tutkinto olisi tullut arvottaa täysimääräisesti, koska AHOT-prosessien kautta saa tyypillisesti vain vähän sisällytettyä opintoja uuteen tutkintoon; käytänne rankaisee korkeakoulua, jossa uutta tutkintoa suoritetaan, Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen lisää.

Jatkuvan oppimisen osuus rahoitusmalleissa kasvaa: osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on 9 prosenttia (nykyisin 5 %) ja yliopistojen mallissa 5 prosenttia (nykyisin 2 %).

— Jatkuva oppiminen on sinällään tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta tärkeä asia, mutta lisärahoitus on ehdoton edellytys tämän tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Ohjausvaikutus on vahva, sillä kenelläkään ei liene varaa olla lähtemättä mukaan tähänkin kilpailuun, katsoo Tieteentekijöiden puheenjohtaja Peltola.

Yliopistojen rahoitusmallissa strategiaperusteisen rahoituksen osuus kasvaa 15 prosenttiin (nykyisin 12 %). Acatiimi-lehden julkaisijaliitot pitävät tätä liian suurena. Malliin olisi toivottu enemmän läpinäkyvyyttä.

— Strategiarahoituksen kasvaessa on erityisen tärkeää, että prosessit ovat avoimia. Yliopistojen on pystyttävä jatkossa arvioimaan paremmin mahdollisuuksiaan saada strategiarahoitusta. OKM:n on julkaistava tiedot siitä, kuinka tämä raha on yliopistojen välillä jaettu ja millä perusteella, YLL:n puheenjohtaja Palviainen toteaa.

Professoriliitto haluaa vahvistaa mallissa tutkimuksen osuutta ja esitti omassa lausunnossaan uutta, 16 %:n perustutkimuksen osuutta.

---