Kysymys-vastaus Pekka Aula

Suomalainen Tiedeakatemia on käynnistänyt tiedeneuvonantohankkeen. Pääsihteeri Pekka Aulan mukaan tavoitteena on rakentaa maailman parhaiten toimiva tiedeneuvonannon järjestelmä.

1) Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Suomalaiselle tiedeakatemialle 600 000 euroa tiedeneuvonannon organisointiin. Miten tämä aiotaan organisoida?

— Tiedeneuvonantohankkeen tarkoituksena on vahvistaa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan päätöksentekijöiden välistä dialogia. Hankeen tavoitteena on rakentaa tiedeneuvonannon järjestelmä, joka pystyy korkeatasoisen tieteellisen tiedon välittämiseen päätösten tekijöille ja valmistelijoille. Kehitämme suomalaiseen yhteiskuntaan parhaiten soveltuvia tiedeneuvonnan toimintatapoja. Yhtä ainutta oikeaa tapaa organisoida ei ole. On tärkeää kokeilla erilaisia malleja ja arvioida niiden käytännöllisyys ja toimivuus. Järjestelmä toimintamalli hahmottuu hankkeen aikana. Tavoitteena on rakentaa maailman parhaiten toimiva tiedeneuvonannon järjestelmä. Aivan keskeistä on järjestelmän itsenäisyys ja laatu. Järjestelmän ydin on Suomen tiedeakatemioiden jäsenten ja muiden tieteentekijöiden muodostama riippumaton tiedeyhteisö.

2) Koska neuvonantojärjestelmä on käytössä?

— Neuvonantojärjestelmä rakennetaan vaiheittain. Olemme jo hyvässä vauhdissa ja tavoitteena on ottaa järjestelmän osia koekäyttöön jo tämän vuoden aikana. Teemme pienimuotoisia kokeiluja nyt keväällä. Pilottihankkeita voimme todennäköisesti ottaa syksyllä 2019. Hankkeen itsestään selvä tavoite on rakentaa pysyvä järjestelmä Suomeen.

3) Otetaanko suomalaiseen järjestelmään esimerkkiä jostain ulkomailla käytössä olevasta toimintamallista?

— Analysoimme maailmalta parhaita käytäntöjä, joita hyödynnämme suunnittelutyössä. EU:n Scientific Advisory Mechanism SAM ja sen osana toimiva eurooppalaisten tiedeakatemioiden Science Advice for Policy SAPEA ovat tärkeitä vertailukohtia hankkeelle. Iso- Britanniassa ja Uudessa Seelannissa ovat pitkät perinteet tiedeneuvonannolle. Kansainväliset kokemukset ovat tärkeitä, ja niiden käytäntöjen sovellettavuutta Suomeen kannattaa miettiä tarkasti. Eri järjestelmien vertailu auttaa meitä rakentamaan juuri suomalaiseen yhteiskuntaan parhaiten soveltuvia toimintatapoja.

4) Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio teki vuonna 2014 valtioneuvostolle raportin tiedeneuvonantojärjestelmästä. Yksi ehdotus oli, että valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustetaan tiedeneuvonantajan virka. Sisältyykö tämä tiedeakatemian ajatuksiin?

— Järjestelmän suunnittelutyössä teemme jatkuvaa analyysia niistä mahdollisista tavoista, joilla tieteellisen tiedon hyödyntämistä julkisen päätöksenteon eri vaiheissa voidaan toteuttaa. Tutkimme aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoisia ja toisiaan täydentäviä malleja. On liian aikaista sanoa, mitä nämä uudistukset tai mallit tarkkaan ottaen ovat.

---