Professorien tutkijankoulutuslisä

Virkaan nimitetyille yliopiston professorille, jolla on keskimääräistä enemmän tuloksia, maksetaan tutkijankoulutuslisää. Lisien määrä on nykyisin 79 % professorien henkilötyövuosien lukumäärästä. Yhden tutkijankoulutuslisän suuruus on n. 10 % professorin palkasta. Lisät kohdennetaan yliopistoissa. Kohdentamismenettelyssä Professoriliiton osastolla on keskeinen asema.

Virkaehtosopimuksen mukaan professorien palkkaluokat ovat yliopistoissa nykyisin A30, A29 ja A28. Professorin sijoituspalkkaluokka voi olla myös A26 entisissä apulaisprofessorin viroissa. Tähän palkkaluokka-asetelmaan Professoriliito ja AKAVA-JS pyrkivät saamaan korjausta viime virkaehtoneuvotteluissa opetusministeriön kanssa, mutta ministeriön kova työnantaja-asenne kariutti neuvottelut vajaa kuukausi sitten. Käytössä ollut 0,3 %:n järjestelyvara maksetaan professoreille yleiskorotuksena yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Tutkijankoulutuslisien sopimuspohja

Voimassa olevan yliopistojen virkaehtosopimuksen mukaan virkaan nimetylle professorille, jolla on keskimääräistä enemmän tuloksia alansa opetuksessa ja erityisesti tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa tai taiteellisessa jatkokoulutuksessa, maksetaan A28 ja A29 palkkausluokkien loppupalkkojen erotusta I kalleusryhmässä vastaava lisä kuukaudessa.

Lisien lukumäärä on nykyisin 79 % professorien henkilötyövuosien lukumäärästä. Virkaehtosopimuksen perusteella tutkijankoulutuslisistä tulee olla siirrettynä 20 %-yksikköä professorien sijoituspalkkaluokkiin. Sopimuksen mukaan samalle professorille voidaan maksaa useampia tutkijankoulutuslisiä. (Mm. tätä taustaa vasten voidaan arvioida sopimuksen mainintaa keskimääräistä enemmästä.)

Tutkijankoulutuslisäjärjestelmän synnyssä, kehittämisessä ja toiminnassa pitämisessä Professoriliitolla on ollut keskeinen merkitys. Näin tulee olemaan tulevaisuudessakin.

Keskeinen tausta tutkijankoulutuslisäjärjestelmän synnylle oli se tosiasia, että kaikille professoreille on ollut erittäin vaikea saada sijoituspalkkaluokkien tarkistuksia. Tilanne ajautui 1980- luvun puolessa välisissä professorien työtaistelun partaalle. Mm. tämän takia runsas 10 vuotta sitten jouduttiin etsimään muunlainen ratkaisu ja päädyttiin sopimusneuvotteluissa selektiiviseen ja tuloksellisuuteen perustuvaan tutkijankoulutuslisäjärjestelmään. Vastaavanlaisia tuloksellisuuslisäjärjestelmiä on nykyisin myös muilla yliopisto-opettajaryhmillä.

Lisien merkitys

Yhden tutkijankoulutuslisän suuruus kuukaudessa on tämän hetken tasossa runsas 450 euroa. Yksi lisä on noin 10 prosenttia professorien keskimääräisestä palkasta. Professoriliiton jäsenkyselyn perusteella viime marraskuussa yliopistoissa noin 50 % jäsenistä sai yhtä tutkijankoulutuslisää ja 13 % sai kahta tai useampaa tutkijankoulutuslisää.

Tutkijankoululutuslisäjärjestelmä on ollut suunnilleen nykyisen kaltaisena runsaat 10 vuotta. Tällä hetkellä tutkijankoulutuslisät vastaavat professorien kokonaispalkkapotista n. 8 %.

Tutkijankoulutuslisä perustuu henkilökohtaisesti osoitettuun ja todettuun tuloksellisuuteen professorin tehtävissä. Jäsenkyselyn mukaan lähes 70 % professoreista hyväksyy henkilökohtaisen osaamisen ja suoriutumisen palkkausta eriyttävänä tekijänä. Osaaminen ja suoriutuminen ovat professorien mielestä ylivoimaisesti hyväksytyimmät perusteet professorien keskinäistä palkkausta eriyttävinä tekijöinä.

Lisien kohdentaminen

Tutkijankoulutuslisäjärjestelmä perustuu virkaehtosopimukseen. Lisiä tulee käsitellä myös sen mukaisesti. Lisissä ei ole kysymys yliopiston johdon professoreille hyväntahtoisesti suuntaamasta erityishyvästä.

Tutkijankoulutuslisän kohdentaminen yksittäiselle professorille tapahtuu selektiivisesti. Professorin oikeus lisään joudutaan aina arvioimaan. Eräät yliopistot pyrkivät käyttämään vielä muutama vuosi sitten lisäjärjestelmää säästökohteena. Tämä pyrkimys on onneksi torjuttu liiton ja erityisesti sen osastojen aktiivisen toiminnan tuloksena. Kaikkien virkaehtosopimukseen perustuvien lisien on oltava jatkuvasti professoreille maksussa.

Tutkijankoulutuslisät kohdennetaan yliopistoissa. Virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan "yliopiston asianomaisen hallintoelimen tai esimiehen, jonka tehtävänä jakaminen on, tulee voida perustella päätöstään paitsi asianomaisen lisän jakoperusteiden lisäksi myös seuraavasti:

Päätös on valmisteltava tavoitteena saavuttaa sen sisällöstä yksimielisyys asianomaista opettajakuntaa edustavan ammattijärjestön edustajien kanssa."

Tutkijankoulutuslisän kohdentamisessa korostuu järjestöllinen panos. Pöytäkirjaan kirjattu tavoite yksimielisyydestä merkitsee huomattavan paljon enemmän kuin pelkkä neuvotteluvelvoite.

Professoreja edustava ammattijärjestö on Professoriliiton paikallinen yliopistokohtainen osasto. Osallistuessaan tutkijankoulutuslisäjärjestelmän käytännön toteuttamiseen yliopistoissa Professoriliiton osastolla ei ole suoraa mandaattia edustaa muita kuin jäseniään. Tarvittaessa liiton osastoa täydennetään AKAVA-JS:n luottamusmiehellä.

Eri yliopistoissa on vakiintunut vähän erilaisia kutyymejä tutkijankoulutuslisäjärjestelmän käytännön soveltamisessa. Yliopistokohtaisia käytäntöjä voi tiedustella liiton osastoista. Yleisesti voidaan todeta, että järjestelmä toimii.

Jorma Virkkala
5.4.2002

(painetun lehden s. 22-23)