Gallup yliopistojen henkilöstöpolitiikasta
Acatiimi-lehti lähetti gallupkysymyksen "Miten kehittäisin
yliopistojen henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa?"
yliopistojen henkilöstöpolitiikan vaikuttajille. Kysymykseen
vastasivat opetusministeri Maija Rask, AKAVAn puheenjohtaja Risto
Piekka, Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja Ulla
Mansikkamäki sekä Tampereen yliopiston hallintojohtaja
Timo Lahti.
Maija Rask
Opetusministeri
Pidän tärkeänä, että yliopistot ovat
mukana palkkaus- ja palkintajärjestelmien yleisessä
kehityksessä valtion ja yliopistojen omaan toimintaan soveltuvalla
tavalla.
Yliopistot toteuttavat henkilöstöpolitiikkaansa toiminnallisista
tarpeistaan lähtien valtion keskustason linjausten mukaisesti.
Arvostelun kohteena ovat olleet yliopistojen määräaikaiset
virantäytöt. Ongelman ratkaisussa tulee tukeutua yhteistoimintalainsäädäntöön.
Yliopistojen johdon tulee tiivistää yhteistoimintamenettelyjä
henkilöstönsä kanssa.
Risto Piekka
Puheenjohtaja, AKAVA
Lisäisin ensinnäkin yliopistojen ja korkeakoulujen
henkilöstömääriä. Opetushenkilöstön
määrän kasvu on ollut perin vaatimatonta verrattuna
opiskelijamääriin ja koulutuksen laatuvaatimuksiin.
Toiseksi näen, että pätkätöitä pitäisi
vähentää vakinaistamalla osa tehtävistä,
vaikkakin erilaisista projektiluontoisista tehtävistä
ja ulkoisesta rahoituksesta johtuen yliopistoissa joudutaankin
teettämään osa töistä määräaikaisina.
Palkkausta on parannettava vastaamaan tehtävien vaativuutta.
Parasta olisi nähdäkseni panostaa uusiin palkkausjärjestelmiin
ja asian korjaamiseen tätä kautta. Opetustyön luonteesta
johtuen yliopistojen ja korkeakoulujen opetushenkilöstö
tarvitsee oman erillisen palkkausjärjestelmänsä.
Henkilöstöpolitiikkaa ja uusia palkkausjärjestelmiä
on toteutettava yhteistyössä työnantajan kanssa.
Myös akavalaisten järjestöjen yhteinen linjakas
esiintyminen edistäisi varmasti uudistushankkeita.
Ulla Mansikkamäki
Henkilöstöjohtaja, Helsingin yliopisto
Yliopistojen henkilöstöpolitiikan suurin haaste on
lähivuosina korkeatasoisen ja osaavan henkilöstön
saaminen ja pitäminen yliopistojen palveluksessa. Ikärakenteen
muutos vie mennessään paljon huippuosaamista, mutta
voi myös avata aivan uusia mahdollisuuksia, jos kykenemme
kehittämään henkilöstösuunnittelua, henkilöiden
rekrytointimenettelyjä ja palkkapolitiikkaa siten, että
kokemus yliopistoista hyvänä työpaikkana paranee.
Uskon, että henkilöstön työmotivaatiota voidaan
parhaiten lisätä työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen
suoritukseen perustuvalla palkkauksella ja määräaikaisten
palvelussuhteiden käytön vähentämisellä.
Kaikki tämä edellyttää yliopistoissa myös
henkilöjohtamiseen liittyvien taitojen parantamista ja siten
erityistä panostusta henkilöstökoulutukseen ja
työyhteisöjen kehittämiseen.
Timo Lahti
Hallintojohtaja, Tampereen yliopisto
Yliopistojen henkilöstö- ja palkkapolitiikan kehittämismahdollisuuksia
on liian pitkään hallinnut valtion jäykkä
virkapalkkajärjestelmä, joka on tarjonnut kovin vähän
mahdollisuuksia kannustavaan palkkapolitiikkaan. Tuloksellisuuslisät,
joita yliopistojen opettajien palkkaukseen on aivan viime vuosina
saatu mukaan, ovat olleet askel oikeaan suuntaan. Laaja demokraattinen
lisien suuntaus on kuitenkin vienyt asialta tarkoitetun vaikuttavuuden.
Yliopistomaailmassa olisi korkea aika saada käyttöön
uudet palkkausjärjestelmät, jotka perustuisivat tehtävien
vaativuuteen ja henkilökohtaiseen osaamiseen. Yliopistosektori
joutuu lähivuosina ikäluokkien tuntuvan pienentymisen
seurauksena kovaan kilpailuun osaavasta työvoimasta, jolloin
olisi tärkeätä voida parantaa rekrytointipalkkausta.
Kun kilpaillaan erityisesti nuoresta työvoimasta, ei nykyinen
ikälisäpainotteinen palkkauksemme ole lainkaan sovelias
väline. Yliopistojen kannalta ensiarvoisen tärkeä
kysymys on pystyä palkkaamaan palvelukseensa lahjakasta työvoimaa.
(painetun lehden s. 10-11)
|