Yliopistokeksintöehdotus vaatii korjausta ja keskustelua
Immateriaalioikeudet ovat nyt esillä eri yhteyksissä.
Tekijänoikeuksista on annettu lausuntoja. Yliopistokeksintöryhmä
esittää tuoreessa mietinnössä yliopistoissa
tehtäviin keksintöoikeuksiin eräitä muutoksia.
Mietintöön sisältyy myös muunlaisia ehdotuksia.
Työryhmän ehdotuksissa on korjattavaa.
Immateriaalioikeudet eli aineettomat oikeudet jaetaan tavallisesti
kahteen pääryhmään: teollisuusoikeuksiin ja
tekijänoikeuksiin. Tekijänoikeudessa erotetaan tavallisesti
varsinainen tekijänoikeus ja niin sanotut lähioikeudet
eli esimerkiksi esittävän taiteilijan oikeus suorituksiinsa.
Teollisuusoikeuksia ovat mm. patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeus.
Tekijänoikeudet
Tekijänoikeustoimikunnan mietintö Tekijänoikeudet
tietoyhteiskunnassa on ollut liitoissa lausunnolla. Mietintöön
sisältyvät ehdotukset eivät merkitse kovin olennaisia
muutoksia yliopistoille, tutkimustoiminnalle tai tutkijoille.
Tekijänoikeuksien uudistukseen liittyen selvitellään
työ- ja virkasuhteeseen kuuluvia tekijänoikeuksia. Asianomaiset
järjestöt ovat lausuneet selvitysmiehelle käsityksensä
tästä. Selvitysmies jättää raporttinsa
viikolla 24. Tätä kirjoitettaessa asian on siis auki.
Yliopistolain muutosehdotus
Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) asettama yliopistokeksintötyöryhmä
julkaisi 3.6.2002 mietintönsä. Siinä ehdotetaan
yliopistoissa tehtyjen keksintöjen oikeuksiin eräitä
muutoksia sekä tehdään muunlaisia ehdotuksia. Jäljempänä
tässä kirjoituksessa käsitellään tätä
mietintöä.
Yliopistot kuuluvat opetusministeriön hallinnonalaan. On
harvinaista, että toisen ministeriön asettama työryhmä
käsittelee toisen ministeriön hallinnonalaa niin perusteellisesti
ja laajasti kuin nyt on tehty yliopistokeksintötyöryhmän
mietinnössä ja siihen sisältyvissä ehdotuksissa.
Nykyisen yliopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä
on edistää vapaata tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa
ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa. KTM:n työryhmä
ehdottaa yliopistolakiin lisäystä, että hoitaessaan
tehtäviään yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa
ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä edistää
tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tämä työryhmän yliopistolain lisäysehdotus
ei poikkea olennaisesti käytännössä jo vallitsevasta
tilanteesta. Eksplisiittisesti lakiin kirjattuna lisäyksenä
sillä saattaa olla kuitenkin myös muunlaisia vaikutuksia,
joita työryhmä ei näyttäisi lainkaan miettineen.
Professoriliitossa esimerkiksi tullaan pohtimaan, onko ehdotetulla
lakimuutoksella heijastusvaikutusta säädöstasolla
professorien valintaperusteisiin ja tehtäviin.
Keskustelu yliopistojen taloudellisesta ja oikeudellisesta autonomiasta
on käynnistetty lähinnä Suomen yliopistojen rehtorien
neuvoston aloitteesta. Asiasta on rehtorien neuvoston tuore raportti
Yliopistojen taloudellinen autonomia. Aiheesta on hyvä käydä
myönteistä keskustelua.
Tähän asti opetusministeriö on suhtautunut yliopistojen
autonomian lisäämispyrkimyksiin melko pidättyväisesti.
On jopa kysytty, "missä on pihvi". Nyt myös
KTM:n työryhmä ehdottaa, että yliopistojen taloudellista
ja oikeudellista autonomiaa budjetin ulkopuolelta saatavien varojen
käytössä lisätään. Ehdotuksen mukaan
yliopistot saisivat näihin varoihin itsenäisen oikeustoimimahdollisuuden
ja puhevallan. Mielenkiintoinen asetelma, johon voidaan suhtautua
ennakkoluulottomasti.
Muutosehdotus keksintöoikeuteen yliopistoissa
Yliopistokeksintötyöryhmän ehdotuksen mukaan yliopistojen
tutkimus jaettaisiin toisaalta vapaaseen tutkimukseen sekä
toisaalta tilaustutkimukseen ja yhteistutkimukseen. Vapaan tutkimuksen
perusteella syntyvien keksintöjen oikeudet kuuluisivat nykyiseen
tapaan lähtökohtaisesti keksijälle (=tutkijalle).
Yhteistutkimuksessa ja tilaustutkimuksessa yliopistolla on oikeus
ottaa itselleen oikeudet tutkimuksessa syntyviin keksintöihin.
Käytännössä tämä merkitsisi, että
suoraan lain nojalla keksintöoikeudessa tapahtuisi nykyiseen
nähden muutosta. Tähän asti on edellytetty, että
tutkija sopimuksen perusteella luovuttaa oikeudet yliopistoille.
Tutkimuksen jakamista keksintöoikeutta synnyttävänä
tekijänä vapaaseen tutkimukseen ja muunlaiseen tutkimukseen
tulee keskustella. Eräät kannanmäärittelyt
voivat osaltaan riippua siitä, miten asia kokonaisuudessaan
etenee ja minkälaisia muutoksia työryhmän ehdotuksiin
on muutoin mahdollisesti tulossa.
Nurinkurinen todistustaakka
Yliopistojen päätehtävänä tulee olla
edelleen vapaa tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus.
Tämän kanssa on hyvin johdonmukaista, että yliopistotutkimus
kuuluu vapaaseen, ellei muuta osoiteta. Yliopistokeksintötyöryhmä
näkee asian kuitenkin nurinkurisesti. Se ehdottaa todistustaakkasäännöksessä,
että se, joka väittää keksinnön syntyneen
vapaassa tutkimuksessa on velvollinen näyttämään
väitteensä toteen. Tällainen lähestymistapa
on osaltaan kääntämässä yliopistojen
tehtäviä päälaelleen.
Keksintöilmoitus - julkaisuoikeus
Työryhmän ehdotuksessa lähdetään hyvin
kategorisesti siitä, että keksijän on välittömästi
tehtävä yliopistolle keksintöilmoitus, kun hän
tekee patentilla suojattavissa olevan keksinnön. Yliopistojen
ottaessa itselleen oikeudet keksintöön seuraa tästä
julkaisuoikeutta koskevia rajoituksia. Tällainen näyttäisi
koskevan myös vapaassa tutkimuksessa syntynyttä keksintöä.
Työryhmän ehdotus keksintöilmoituksesta ja julkaisuoikeuden
rajoituksesta on liian ehdoton. Pohdittaessa asiaa tulee koko
ajan olla mielessä ajatus yliopiston ja tutkijoiden perustehtävistä
ja niiden priorisointijärjestyksestä. Tutkijoiden tulee
voida päättää julkaisemisesta ehdotettua enemmän.
Korvausjärjestelmä
Yliopistokeksintötyöryhmän ehdotukset merkitsisivät
yliopistotutkijoiden oikeusasemaan muutosta, jota ei voida tehdä
ilman korvausjärjestelmän tarkastelua. Tässä
tarkastelussa työryhmä ei ole onnistunut kaikilta osin.
Keksijällä on oikeus saada kohtuullista korvausta,
kun yliopisto ottaa oikeudet keksintöön. Kohtuullisena
korvauksena on ehdotuksen mukaan pidettävä kahta kolmasosaa
yliopiston keksinnöstä saamasta tuotosta. Korvauksen
määräytymisperusteesta tulee keskustella.
Työryhmän ehdotus keksintöilmoituksen tekemisestä
merkitsisi tutkijakunnalle uutta lakisääteistä
velvollisuutta, josta jo sinänsä tulee maksaa korvausta.
Tätä työryhmä ei kuitenkaan esitä, vaikka
työryhmän aikaisempiin luonnoksiin tällainen ilmoituskorvaus
sisältyikin. Asianmukaiseen keksintöilmoitukseen kytkettävällä
korvauksella olisi sitä paitsi kannustavaa vaikutusta ilmoituksen
tekemiseen.
Väärä viesti
Yliopistokeksintötyöryhmän ehdotuksessa laiksi
oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin käsitellään
yliopistoja ja ammattikorkeakouluja samalla tavalla. Ammattikorkeakoulut
mainittaisiin lakitasolla vapaan tutkimuksen yhteydessä.
Tämä on väärä viesti.
Ammattikorkeakoulujen ottaminen ylipäätänsä
ehdotettuun lakiin on tarpeetonta ja hämärtäisi
osaltaan korkeakoululaitoksen duaalimallia, joka ainakin virallisen
fraseologian mukaan on edelleen tavoite.
Ammattikorkeakoulujen sisällyttäminen yliopistokeksintötyöryhmän
mietintöön ja ehdotuksiin näyttäisi sitä
paitsi mahtuneen huonosti työryhmän toimeksiannon puitteisiin.
Yleisarvio
Yliopistokeksintötyöryhmän ehdotuksia ovat edeltäneet
muunlaiset selvittelyt ja keskustelut eri yhteyksissä.
Yleisarvio yliopistokeksintötyöryhmän mietinnöstä:
huonompiakin ehdotuksia on asiasta tehty, mutta monet ehdotuksista
vaativat korjausta ja keskustelua.
Jorma Virkkala
6.6.2002
(painetun lehden s. 11-12)
|