Yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistaminen
AKAVA-JS antoi kesäkuun alussa lausuntonsa yliopistojen
palkkausjärjestelmän uudistamisesta työnantajatyöryhmän
muistion 29.4.2002 pohjalta.
Opetusministeriö asetti 9.11.2001 työnantajatyöryhmän,
jonka tehtävänä oli kehittää palkkausjärjestelmän
uudistamista yliopistoissa, sekä tehdä esitys yliopistoissa
toteutettavasta palkkausjärjestelmästä.
Työryhmän työn pohjana on käytetty Halosen
työryhmän muistiota ja otettu huomioon valtion työmarkkinalaitoksen
linjaukset ja yliopistoissa tehdyt palkkausjärjestelmäkokeilut.
AKAVA-JS on aikaisemmin antanut kannanottonsa Halosen työryhmän
muistioon ja pyydettäessä kommentoinut yliopistoissa
tehtyjä kokeiluja.
Nyt käsiteltävässä työryhmämuistiossa
on aivan oikein nähty, että yliopistojen palkkausjärjestelmässä
tulee olla yhteinen perusta. Myös yliopistojen palkkausjärjestelmän
kehittäminen edellyttää, että valtion kilpailukyvyn
turvaaminen työnantajana yliopistosektorilla huomioidaan.
Uusien palkkausjärjestelmien kehittäminen vaatii siis
selkeää resurssointia talouteen ja henkilöstöjohtamistaitoihin.
AKAVA-JS edellyttää, että yliopistojen johto, esimiehet
ja henkilöstön edustajat koulutetaan uudistuksen valmisteluvaiheessa
uusien palkkausjärjestelmien vaatimiin valmiuksiin, ja että
yliopistot käynnistävät keskustelun henkilöstö-
ja palkkastrategioista ja niiden suunnittelusta henkilöstöjärjestöjen
kanssa. Uudistukseen tulee varata riittävästi rahoitusta
nykyisen palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi
ja aikaa sen toteuttamiseen.
Kolme erillistä järjestelmää
Työryhmän muistion ja ratkaisuehdotusten osalta AKAVA-JS
katsoo, että
1. Yliopistojen opettajien tehtävät, muut johdon
ja asiantuntijoiden tehtävät sekä ammatti- ja avustavat
tehtävät tulee arvioida erikseen ja muodostaa näiden
pohjalta omat palkkausjärjestelmänsä. Kolmea erillistä
järjestelmää voidaan perustella myös yliopistojen
työtehtävien suurella kirjolla ja sillä, ettei
niiden kaikkien arvioiminen samoilla mittareilla samassa järjestelmässä
onnistu AKAVA-JS:n kokemuksen perusteella.
2. Yliopistoissa työskentelee paljon määräaikaisia.
Määräaikaisuudet ovat usein lyhyitä ketjutettuja
palvelussuhteita, jolloin työryhmän esityksen mukaan
toimimalla suuri osa yliopistoissa työskenteleviä jäisi
palkkausjärjestelmän ulkopuolelle. Arvioinnin tulee
siis koskea koko henkilöstöä.
3. AKAVA-JS pitää tärkeänä, että
uudet palkkausjärjestelmät ovat kevyitä ja läpinäkyviä
ja tehtävien vaativuuden perusteella erottelevia. Itä-Suomen
yliopistoissa ja Tampereen yliopistossa kehiteltyjä analyyttisiä
järjestelmiä järjestö pitää liian
vähän erottelevina, raskaina ja yliopistojen luottamusmiespohjaiseen
johtamisjärjestelmän vuoksi yliopistoihin huonosti sopivina.
AKAVA-JS katsoo, että uusia palkkausjärjestelmiä
tulee kehittää opetushenkilöstön osalta Helsingin
yliopiston palkkarakenteesta jatkojalostetun "palke"-tyyppisen
mallin pohjalta, joka sisältäisi muun muassa kokemuslisäjärjestelmän,
joka turvaa opettajien ansiotason oikeudenmukaisen kehittymisen
taitojen ja vastuullisempien tehtävien hoitamiskyvyn kehittyessä.
Henkilökohtaisen suoriutumisen osalta voidaan käyttää
esimerkiksi niitä kokemuksia, joita on saatu akateemisen
pätevyyden arvioinnista.
4. Työryhmä ei esityksessään ole riittävästi
tuonut esiin työnantajan ja henkilöstön sekä
sopimusosapuolten yhteistä valmistelua palkkausjärjestelmien
kehittämiseksi. Uudesta järjestelmästä tulee
sopia keskitetysti. Pilottihankkeet ovat mahdollisia vasta, kun
uuden palkkausjärjestelmän keskeisimmistä periaatteista
on sovittu.
Pilottihankkeet, mikäli ne yhdessä katsotaan tarpeellisiksi,
tulee sopia ja niiden toteuttamistapa tulee valmistella keskitetysti
ja niiden soveltamisesta paikallisesti sovitaan yliopiston ja
henkilöstöjärjestöjen välisellä
sopimuksella.
5. Sopimusluonnoksen osalta ei tässä vaiheessa ole
tarpeellista kommentoida.
AKAVA-JS ry
Erkki Kangasniemi
Puheenjohtaja
|
Pekka Hemmilä
Neuvottelujohtaja |
(painetun lehden s. 32)
|