Yliopistojen uudet tavoitteet
kaudelle 2004 - 2006

Yliopistoissa on päätetty uusista tavoitteista tulossopimuskaudelle 2004-2006. Nämä esitykset on lähetetty opetusministeriöön uusien tulossopimusten pohjaksi.

Tulosohjauksen kehittämistyöryhmä, TUKE II, jätti syyskuun lopussa ehdotuksensa tulosohjauksen kehittämisestä. Työryhmän tukena oli prosessori Seppo Höltän johdolla tehty kartoitustutkimus yliopistoyhteisössä esiintyvistä kokemuksista ja syntyneistä ehdotuksista tulosohjauksen kehittämiseksi. Siinä oli myös katsaus kansainvälisestä yliopistojen tulossopimuskäytännöistä.

Työryhmä ei tehnyt kovin suuria muutosehdotuksia yliopistojen ohjauksen ja tulosneuvottelujen sisältöön. Joitain uusia kriteerejä kuitenkin ehdotettiin. Ne tullevat tulosneuvottelujen piiriin jo ensi keväänä. Tällaisia uusia tekijöitä ovat mm. yhteiskunnallinen palvelutehtävä, uudet opiskelijat, kansainvälistyminen ja henkilöstöpolitiikan laatu. (Toim. huom.: Katso lisäksi juttu tämän lehden sivulla 14.)

Työryhmä ehdottaa tulosohjauksen kehittämistä strategisen ohjauksen suuntaan. Tähän antaa mahdollisuuden yliopistojen kehittynyt strategiatyö ja opetusministeriön strategisen ohjauksen korostuminen. Jatkossa eri yliopistojen tulossopimukset voisivat myös muodoltaan poiketa enemmän toisistaan niiden oman strategisen viitekehyksen perusteella. Tähän antaa myös mahdollisuuksia kolmessa yliopistossa ja opetusministeriössä tehty strategiatyö, joka perustuu tasapainoisten menestystekijöiden, BSC, viitekehykseen.

Työryhmä esittää tulosohjauksen kehittämistä edelleen yliopistojen autonomiaa tukevaan suuntaan. Tämän mukaisesti yliopistot ovat nyt ensimmäistä kertaa esittäneet itse tutkintotavoitteensa tulosneuvottelujen pohjaksi. Samoin tarkoitus on edelleen ohjata yliopiston toimintamenorahoitus yliopistolle mahdollisimman suurelta osin yhtenä summana, jonka käyttämisestä ja suuntaamisesta yliopisto itse päättää.

Uudet tavoitteet

Tulosohjauksen kautta valtakunnalliset strategiset tavoitteet näkyvät yliopistojen tavoitteissa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esitetyt valtioneuvoston yliopistopoliittiset tavoitteet näkyvät nyt kaikkien yliopistojen yhteisinä tavoitteina. Nykyinen kehittämissuunnitelma on edelleen voimassa, ja se on edelleen lähtökohta yhteisille yliopistojen tavoitteille. Tarkoitus on, että uusi hallitus päättää uudesta kehittämissuunnitelmasta vuoden 2003 aikana. Jää harkittavaksi, onko tarpeen tarkistaa sen jälkeen yliopistojen yhteisiä strategisia tavoitteita.

Sen jälkeen kun nykyinen kehittämissuunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta 1999 on yliopistopolitiikan asialistalle tullut uusia asioita. Nähtäväksi jää, miten nämä linjaukset näkyvät yliopistojen uusissa tavoitteissa ja tulosohjauksen sisällössä. Tällaisia asiakokonaisuuksia ovat esim:

• tutkintorakenteen ja opintojen mitoituksen uudistaminen
• opintoaikojen lyhentäminen ja opinto-ohjauksen tehostaminen
• yliopistojen kansainvälistyminen
• korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän tehostaminen
• ulkopuolisen rahoituksen strategia ja sen taloudenpidon ja valvonnan laatu
• tutkimustulosten hyödyntäminen ja tutkimuslähtöisen yritystoiminnan kehittäminen
• elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen esim. avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen avulla
• opetuksen, tutkimuksen ja toiminnan laadun varmistaminen
• yliopistojen johtamisen, hallinnon ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen
• luovien ja nykyaikaisten oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen ja tietostrategian toteuttaminen
• virtuaaliyliopiston strategian toteuttaminen.

Tulosohjauksen kehittämistyöryhmä ei ehdottanut olennaista muutosta tutkintotavoitteiden rooliin yliopistojen perusrahoituksen kriteerinä. Yliopistolaissa on säädetty, että tutkintoon johtava koulutus on maksutonta.Yliopistojen opiskelijavalinnat tehdään tutkintoon johtavaan koulutukseen. Siksi opiskelijoiden kyky ja mahdollisuus suorittaa opinnot menestyksellisesti loppututkintoon saakka on tärkeä yliopiston toiminnan laatua kuvaava kriteeri. Opetuksen laatu, opintojen ohjaus, koulutusohjelmien suunnittelu, opiskelumotivaation syntyminen ja yhteisen innostuksen aikaansaaminen ovat tukemassa opintojen etenemistä ja tutkintojen suorittamista.

Tulosohjauksen keskeinen periaate, joka korostaa yliopiston tehtävien ja rahoituksen välistä yhteyttä toteutuu, kun tutkintotavoitteella ja rahoituksella on selvä yhteys. Kunkin yliopiston koulutustehtävän laajuus näkyy myös rahoituksen määrässä.

Yliopistojen koulutustehtävä on viime vuosina laajentunut ja yliopistojen toiminta on tehostunut tutkintojen määrän mukaan arvioiden. Tulossopimuskaudella 1998-2000 yliopistojen tavoite oli 10 824 ylempää korkeakoulututkintoa ja tohtoritutkintojen tavoite oli 933 tutkintoa. Tavoitteet ylitettiin selvästi (Taulukko 1).

 

Taulukko 1. Maisteri- ja tohtoritavoitteet sekä toteumat vuosina 1998-2000.

Yliopistojen tehostuneen toiminnan seurauksena yliopistot esittivät nyt menossa olevalle sopimuskaudelle tuntuvasti korkeampia tutkintotavoitteita. Opetusministeriö ei suostunut näin korkeisiin tutkintotavoitteisiin, vaan neuvotteluissa sovittiin esityksiä alemmat, nykyiset tutkintotavoitteet (Taulukko 2). Vuoden 2001 tutkintojen määrät osoittavat, että monet yliopistot ovat saavuttaneet tutkintotavoitteensa tai ovat niiden tuntumassa. Muista yliopistoista on viestitty, että tavoitteet ovat haasteelliset mutta niitä lähestytään tai ne saavutetaan sopimuskauden loppuun mennessä. Vuonna 2003 tavoitteistaan jäävät yliopistot menettävät sen osan rahoituksesta, joka tavoitteiden täyttyessä olisi niille tullut. Yliopistojen oma toiminta ja toteutuma vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen kuten yliopistot itse ovat toivoneet.

Taulukko 2. Maisteri- ja tohtoritavoitteet 2001-2003 sekä toteuma 2001.

Opetusministeriön TTS:ssa on ennakoitu opiskelijamäärän ja tutkintojen kehitys seuraaviksi vuosiksi (Taulukko 3). TTS:n ennakointi tutkintotavoitteista perustuu yliopistojen opiskelijoiden sisäänottoon 1999-2001 ja yliopistoissa toteutuneeseen läpäisyyn. Parasta aikaa kaikissa yliopistoissa on menossa opintojen kehittämisen hankkeita ja perusopetuksen kehittämisstrategian toimeenpano. Näillä hankkeilla ja strategioiden toimeenpanolla tulee epäilemättä olemaan vaikutusta opintojen laatuun, opintojen etenemiseen ja tutkintojen suorittamiseen. Siten voi olettaa, että yliopistojen tutkintojen määrä kehittyy yli TTS:ssä ennakoidun.

 

Taulukko 3. Tutkintojen määrät OPM:n TTS:ssä.

Seuraavan tulossopimuskauden tutkintotavoitteeksi yliopistot ovat esittäneet yhteensä noin 14 500 ylempää korkeakoulututkintoa ja yli1600 tohtorintutkintoa. Nämä ovat selvästi yli opetusministeriön TTS:ssä ennakoidun tason.

Tutkintotavoitteiden kehittämistä ovat osaltaan selittämässä monet koulutuksen rakennemuutosta toteuttavat ohjelmat. Tällaisia ohjelmia ovat erityisesti opettajankoulutusohjelma, tietoteollisuusohjelma, liiketalousosaamisen ohjelma, kansallisen terveysprojektin koulutusosio sekä useat pienemmät uusien koulutusalojen avaukset. Myös EU:n rakennerahastojen tuella toteutetut monet muuntokoulutusohjelmat ja koulutusavaukset tulevat näkymään lisääntyneinä tutkintoina.

Talven neuvottelujen tuloksena sovitaan yliopistojen yhteisistä tavoitteista ja yliopistokohtaisista tutkintotavoitteista. Opetusministeriössä lähdetään siitä, että yliopistojen tavoitteet ovat strategisesti perusteltuja, realistisia ja haasteellisia.
 

Markku Mattila
tekn.tri, professori
OPM:n yliopistoyksikön johtaja

(painetun lehden s. 10-12)