OPM:n työryhmä: Henkilöstönäkökulma
osaksi yliopistojen tuloksellisuusrahoitusta
Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmän
ehdotusten tarkoituksena on vahvistaa yliopistojen autonomista
asemaa. Henkilöstönäkökulma tulee uutena tekijä
tuloksellisuusrahoitukseen.
Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmä
II jätti muistionsa opetusministeri Maija Raskille
18. lokakuuta.
Työryhmä esittää muutoksia yliopistoja koskevaan
lainsäädäntöön, jotta yliopistot saisivat
paremmat mahdollisuudet yhteiskunnallisen palvelutehtävän
hoitamiseen sekä toimintansa profiloimiseen. Lakiin lisätäisiin
yliopistojen uutena tehtävänä vuorovaikutus muun
yhteiskunnan kanssa sekä tutkimustulosten vaikuttavuuden
edistäminen. Myös tulosohjausjärjestelmän
oikeudellista perustaa halutaan vahvistaa. Tutkintoasetuksia tulee
yhdenmukaistaa ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää.
Rehtorien neuvoston ajamaa yliopistojen autonomisen aseman vahvistamista
merkitsee mm. se, että innovaatioiden hyödyntämisestä
saatavat tulot, samoin kuin yliopiston mahdollisesti saamat lahjoitus-
tai muut vastaavat varat, olisi voitava rahastoida erillisiin
rahastoihin, jotta tulot voitaisiin käyttää joustavasti
yliopistojen toiminnan edistämiseksi. Rahastoissa olevia
varoja tulisi voida käyttää vain yliopistojen tarkoituksiin
ja tehtäviin.
Opetusministeriön tulee selvittää vuoden 2003
loppuun mennessä, miten ja miltä osin rakennerahastovaroin
käynnistetty koulutus- ja tutkimustoiminta voidaan sopeuttaa
valtion budjettivaroista rahoitettavaksi.
Tulossopimuksissa tavoitteet tutkinnoille
Tulossopimuksissa ehdotetaan sovittavaksi määrälliset
tutkintotavoitteet ylemmille korkeakoulututkinnoille, tohtorintutkinnoille,
alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa aloittaville
uusille opiskelijoille, kansainväliselle henkilövaihdolle,
avoimen yliopisto-opetuksen kautta tutkinto-opiskeluun siirtyville
ja avoimen yliopiston laskennallisille kokovuotisille opiskelijapaikoille.
Kaikilla koulutusaloilla aineenopettajakoulutus tulee erottaa
alan muista ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteista.
Yliopistojen yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle
asetetaan toiminnan luonnetta kuvaavia tavoitteita, jos määrällisiä
tavoitteita ei pystytä asettamaan.
Yliopistojen rahoitusmalliin liittyvät ehdotukset
Yliopistojen rahoitusmallin kehittämislähtökohtana
pidetään jatkuvuuden turvaamista. Työryhmä
esittää, että yliopistojen toimintamenot muodostuvat
sopimuskaudella 2004-2006 edelleen varsinaisesta perusrahoituksesta,
valtakunnallisten tehtävien rahoituksesta, valtakunnallisista
ohjelmista sekä hanke- ja tuloksellisuusrahoituksesta.
Laskennallinen perusrahoitus määräytyisi toiminnan
laajuuden, opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän
perusteella. Laajuustekijä muodostuisi kaikille yliopistoille
osoitettavasta pohjarahoituksesta, tilakustannuksista ja tulossopimuksissa
sovituista uusien opiskelijoiden tavoitteesta. Opetuksen osalta
rahoitus muodostuisi ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteista
ja toteutumista, tutkimuksen osuus puolestaan tulossopimuksissa
sovituista tutkijakoulujen rahoituksesta sekä tohtorintutkintotavoitteista
ja -toteutumista. Yhteiskunnallisen palvelutehtävän
osuutta määritettäessä otettaisiin huomioon
avoin yliopisto-opetus ja muu yhteiskunnallinen palvelutehtävä.
Työryhmä ei ehdota muutoksia voimassa oleviin koulutusaloittaisiin
kustannuskertoimiin.
Hankerahoitus on tarkoitus kohdentaa valtakunnallisia tavoitteita
tukeviin yliopistojen omiin hankkeisiin, yliopistojen verkostohankkeisiin
ja uudisrakentamisen varustamiseen.
Tuloksellisuusrahoituksella palkitaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.
Sopimuskauden 2004-2006 tuloksellisuuskriteerit ovat tutkimuksen
ja taiteellisen toiminnan laatu (tutkimuksen huippuyksiköt,
Suomen Akatemian rahoitus, muu ulkopuolinen tutkimusrahoitus ja
taiteellisen toiminnan huippuyksiköt), koulutuksen laatu,
tehokkuus ja vaikuttavuus (koulutuksen laatuyksiköt, aikuiskoulutuksen
laatuyliopistot, opintojen kulku, työllistyminen ja kansainvälistyminen)
sekä yliopistokohtainen arvio.
Tuloksellisuuskriteereissä mainittuun yliopistokohtaiseen
arvioon sisältyy henkilöstönäkökulman
huomioon ottaminen yliopistojen toiminnassa.
Työryhmä ehdottaa, että perusrahoitus pysyy mahdollisimman
vakaana ja se on suuruudeltaan merkittävä osa toimintamenoista.
Toiminnan laajenemisen ja tilakustannusten lisääntymisen
tulee heijastua vastaavana kasvuna toimintamenokehykseen.
Muistioon sisältyy neljä eriävää mielipidettä.
Näistä kolme koskee kustannuskertoimien uudistamisen
tarvetta ja yksi huippuyksikkörahoituksen asemaa.
(painetun lehden s. 14) |