Valtion tavoitteita

Tätä kirjoitettaessa ei tiedetä, miten tuporatkaisun kanssa käy. Tätä luettaessa sen sijaan ollaan jo viisaampia asiassa.

Mikäli tuporatkaisu syntyy, sillä on luonnollisesti vaikutusta valtionsektorin tavoitteisiin ja niiden realisoitumiseen. Mahdollisen tuporatkaisun sisällön tiukkuus tai väljyys vaikuttaa suuresti valtiolle. Esimerkiksi palkankorotusten profiili saatetaan lyödä kiinni tupon yhteydessä. Keskusjärjestö AKAVA on tosin edustanut sitä kantaa, että tupossa sovittaisiin palkankorotusten osalta ainoastaan niiden kustannusvaikutus, jolloin eri sopimussektoreilla sovittaisiin korotusten suuntautumisesta ja profiilista.

Pääsopijoiden yhteistyö

Valtionsektorilla pääsopijajärjestöt AKAVA-JS, VAL/SAK ja Pardia/STTK ovat harrastaneet pitkään yhteistyötä. Esimerkiksi kuntasektorilla tilanne ei ole samanlainen yhteistyön osalta. Valtion pääsopijoiden yhteistyö perustuu itse kullakin taholla tehtyyn arvioon, että yhteistyöllä päästään kaikkia osapuolia hyödyttäviin tekoihin. Näyttöäkin tällaisesta on, esimerkiksi Valpas-hanke.

Valtion pääsopijat ovat jo keväästä alkaen valmistelleet yhteisiä seuraavaa kierrosta koskevia tavoitteita, joita on toimitettu valtiotyönantajalle. Yhteisten tavoitteiden lisäksi kullakin pääsopijalla ja liitoilla on myös omia tavoitteita.

Hallitukselta edellytettävät toimet

Valtiotyönantaja on samalla valtiovalta, joka käyttää mm. budjettivaltaa. Pääsopijoiden tavoitteena on, että kaikki palkankorotukset ja arvioidut liukumat tulee budjetoida täysimääräisesti. Ilman asianmukaista budjetointia korotusten vaikutukset haihtuisivat pois.

Budjetointiedellytys koskee myös palkkausjärjestelmien uudistusta ja Valpas-hankkeen jatkoa.

Palkankorotukset

Aito akavalainen tavoite palkankorotuksissa on prosentuaalinen yleiskorotus sekä riittävä järjestelyvara. Prosentuaalinen yleiskorotus ei luonnollisestikaan vastaa kaikkien pääsopijoiden tavoitteita, joten yhteisissä tavoitteissa palkankorotusten profiili joudutaan ilmaisemaan muulla tavalla. Yhteistavoitteissa todetaan korotustavoitteen olevan tupon mukaisia. Mikäli tupoa ei synny, korotusten profiili joutuu pääsopijoiden toimesta kovaan tarkasteluun.

Keskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA ovat jo aikaisemmin esittäneet palkankorotuksia koskevat tavoitteensa, jotka vuonna 2003 koskien ovat 3,7-3,8 %. Profiililtaan tavoitteet eroavat suuresti toisistaan. Työnantajan tarjous on tätä kirjoitettaessa 1,5 %:n korotus ensi vuodelle.

Palkkausjärjestelmän uudistus ja Valpas

Pääsopijoiden tavoitteissa kiinnitetään varsin paljon huomiota palkkausjärjestelmien uudistukseen. Tavoitteissa korostetaan keskustason ohjaavaa vaikutusta ja palkkausuudistukseen liittyvää lisärahoitustarvetta. Valtiotyönantajan tärkein tavoite on juuri palkkausuudistus.

Keskeisin AKAVA-JS:n samoin kuin muiden pääsopijoiden tavoite valtionsektorilla on Valpas-hankkeen käynnissä pitäminen koko valtionsektorin leveydeltä. Pääsopijoiden "Tavoitteena on kilpailukykyisen palkkauksen saavuttaminen verrattuna yksityissektoriin." Valtion työnantajatavoitteena taas on Valpas-hankkeen jatkaminen ainoastaan niissä virastoissa, joissa on toteutettu palkkausuudistus.

Muita tavoitteita

Pääsopijoiden yhteisiin tavoitteisiin sisältyy muutakin kaunista ja hyvää. Työaikaan ja vuosilomaan tavoitellaan muutoksia. Ainakin Professoriliiton tavoitteena on, että vastaavien kustannusvaikutuksien tulee koskea myös yliopisto-opettajilla.

Matkustussääntöön tavoitellaan mm. sellaista muutosta, että tuntirajat määräytyisivät verohallinnon päätöksen mukaisesti.

Sosiaaliasioissa tavoitellaan mm. fysikaalisen hoidon ulottamista virkasuhteisiin. Lisäksi tavoitteisiin sisältyy työelämän kehittämistä, luottamusmiehen asemaa ja yt-menettelyä koskevia kohtia. Yhteisissä tavoitteissa esiintyy myös virkanimitysten vakinaistaminen.

Jatko

Jos tupo syntyy viikon 45-46 vaihteen tienoilla, pitäisi valtionsektorin sopimuksen olla valmis marraskuun lopun tienoilla, jolloin myös sovittaisiin työrauhavelvoitteen jatkamisesta 31.1.2003 jälkeen.

Joulukuussa 2002 ja ehkä ensi vuoden puolellakin tulevat vielä mahdollisesti alakohtaiset neuvottelut mm. järjestelyvaran soveltamisesta.

Mikäli tupo kaatuu tai kaikki järjestöt eivät ole mukana tupossa, korostuu työtaisteluvalmius. Tähänkin ollaan varauduttu.
 

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
5.11.2002

(painetun lehden s. 15-16)