Kokemuksia uusista palkkausjärjestelmistä
Tällä hetkellä noin 30 prosenttia valtion palveluksessa
olevasta henkilöstöstä on uusien palkkausjärjestelmien
piirissä. Seuraavaan juttuun on koostettu upj-kommentteja
eri kokoisista virastoista erilaisissa tehtävissä toimivilta
ihmisiltä.
Valtion taidemuseo
Valtion taidemuseossa uusi palkkausjärjestelmä otettiin
käyttöön 1.11.1995. Henkilöstöä
on sen piirissä noin 230.
Ateneumissa kirjastonhoitajana työskentelevä Irmeli
Isomäki piti enemmän vanhoista A-palkkausluokista.
- Silloin peli oli selkeämpää. Nyt voi syntyä
yllättäviä virastokohtaisia painotuksia, joista
seuraa uudenlaista eriarvoisuutta.
Palkkavaakaan pohjautuva uusi järjestelmä otettiin
Isomäen mielestä käyttöön aikamoisella
kiireellä.
- Olisi pitänyt paremmin perehtyä siihen, minkälaista
palkkaa esimerkiksi informaatikot saavat muualla. Koska tavoitteena
oli parantaa valtion palkkojen kilpailukykyä, olisi sitten
pitänyt tehdä kunnollisia vertailuja esimerkiksi yksityisen
sektorin palkkoihin.
Isomäki toivoisi, että pitkä koulutus ja monipuolisia
taitoja vaativa työ näkyisi paremmin palkkauksen perustana.
Informaatioalan vaativuutta on vaikea perustella.
Kehityskeskusteluja hän käy esimiehensä kanssa
kerran vuodessa. Henkilökohtaisen palkan osuus on 50 prosenttia.
Säteilyturvakeskus pioneerina
|
- Palkoista voi nyt todella neuvotella,
toteaa Säteilyturvakeskuksen tietopalvelupäällikkö
Armi Länkelin. |
Säteilyturvakeskuksen palkkausjärjestelmää
ei voi enää sanoa uudeksi - se otettiin käyttöön
ensimmäisten joukossa jo 1.1.1994. Henkilöstöä
STUK:ssa on 300.
Tietopalvelupäällikkö Armi Länkelinillä
on nykyisestä palkkausjärjestelmästä
voittopuolisesti myönteisiä kokemuksia.
- Ennen kaikkea joustavat palkkausjärjestelmät
ovat parannus aikaisempaan. Palkoista voi nyt todella neuvotella.
Kuoppien miettiminen oli aikoinaan aika takkuista.
- Toisaalta hieman hankalaa on se, ettei oikein olla selvillä
yleisestä palkkatasosta. Jos virkapalkat putoavat kokonaan
pois, ei tiedä, mihin verrata. Ja uusiin palkkausjärjestelmiin
siirryttäessä korostettiin nimenomaan vertailtavuutta
ja valtion palkkojen kilpailukykyä.
Ehdottoman tärkeinä Länkelin pitää
esimies- alaiskeskusteluja. Hän itse työskentelee
esimiesasemassa ja käy näitä keskusteluja
seitsemän alaisen kanssa.
- Jos henkilö on sijoitettu tiettyyn ryhmään,
vaativuusryhmän muuttaminen on aika hankalaa.
Jos Länkelin voisi kehittää järjestelmää,
miten haluaisi, hän toivoisi, että keskiryhmillä
olisi enemmän sijoittumisvaihtoehtoja.
|
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa on ollut HAY-järjestelmään
pohjautuva palkkausjärjestelmä käytössä
1.1.1996 alkaen. Järjestelmän piirissä on 880 henkilöä.
Vaativuus arvioidaan HAY-pisteytyksellä, mutta järjestelmän
suoritusarviointi on eri tyyppinen.
Akavalaisten pääluottamusmies, vanhempi tutkija Päivi
Parikka löytää järjestelmästä
sekä hyvää että huonoa.
- Tutkijoiden tehtävät ovat kehittyneet järjestelmän
käyttöaikana ja se on näkynyt myös heidän
vaativuusarvioinnissaan. Järjestelmä on auttanut tehtävien
paremmassa suunnittelussa ja henkilöiden osaamisen kehittämisessä.
Aikaisempaan nähden urakehitys on ollut selvästi parempaa.
Kielteistä on se, että palkkaus ei ole kehittynyt
rahan niukkuuden takia.
- Emme saaneet aikoinaan VM:n lisärahoitusta palkkatasojen
nostoon. Palkkatasomme on ollut aina jäljessä valtion
yleisestä tasosta ja tutkimuslaitosten palkkatasosta ja tilanne
on säilynyt ennallaan.
Kehityskeskustelujen käymiseen kiinnitetään entistä
enemmän huomiota, koska niissä on ollut jonkin verran
ongelmia.
- Tulos- tavoite- ja kehityskeskusteluja, joissa arvioidaan
edellisen vuoden suoritusta ja tavoitteiden toteutumista, asetetaan
uudet tavoitteet ja käydään läpi kehittämismahdollisuuksia
pidetään vuosittain alkuvuodesta tammi- helmikuussa.
Niihin on osin liitetty myös työssäjaksamisen seurantaa
ym.
MTT:ssa henkilökohtaisen palkanosuuden maksimimäärä
tehtäväkohtaisesta palkasta on 40%.
Geologian tutkimuskeskus
Geologian tutkimuskeskuksessa HAY-vaativuuden arviointiin pohjautuva
palkkausjärjestelmä näki päivän valon
1.1.1998. Systeemin piirissä on 790 henkilöä.
Nykyisin GTK:lla tutkimusjohtajana toimiva Matti Saarnisto
oli tiiviisti mukana järjestelmän alkuvaiheissa. Nyt
hän on sopimuspalkalla eikä ole enää aktiivisesti
seurannut GTK:n palkkausjärjestelmän toimivuutta.
- Alku oli hyvin takeltelevaa. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että
tutkimusansioita ei ole tarpeeksi otettu huomioon palkkauksen
perusteina. Olen kuullut, että teknikkotason henkilöt
ovat olleet järjestelmän toimivuuteen tyytyväisempiä
kuin tutkijat.
- Palkkausjärjestelmä ei ole tuonut mukanaan sitä
oleellista uutta, jota siltä ehkä odotettiin. Eikä
sillä ole mielestäni ollut sellaista stimuloivaa vaikutusta
kuin ajateltiin.
- Tohtorilisä oli aikoinaan suuri kannuste, mutta nykyään
tohtorintutkinto ei välttämättä ole enää
lisäansio. Voi jopa sanoa, että palkkausjärjestelmä
on ollut romuttamassa tieteellisen pätevyyden arvostamista,
Saarnisto toteaa.
GTK:ssa henkilökohtaisen palkan osuuden maksimimäärä
on 40 prosenttia.
Tullissa kädenojennus nuorille
|
- Asiantuntijoiden kilpailukyky on
kohentunut,, sanoo ylitarkastaja Anssi Kartila Tullihallituksesta.
|
Tullilaitoksen 2500 työntekijää siirtyi
uuteen palkkausjärjestelmään 1.4.1999. Vain
noin 10 prosenttia tullin henkilöstöstä on
akavalaisia.
Tullihallituksen valvontaosastolla ylitarkastajana toimiva
Anssi Kartila on akavalaisten pääluottamusmies.
- Verrattuna moniin muihin virastoihin lähtötaso
Tullilaitoksessa oli huono. Nyt tilanne on pääsääntöisesti
korjaantunut, Kartila arvioi.
Hänen mukaansa uusi palkkausjärjestelmä
ottaa paremmin huomioon asiantuntijoiden kilpailukyvyn.
- Tehtäviin on saatu pysyvyyttä. Aiemmin akateemista
väkeä siirtyi paljon pois tullin tehtävistä
huonon palkkakilpailukyvyn takia. Etenkin tämä
uusi palkkaus on tarjonnut kädenojennuksen nuorelle
henkilöstölle. Vanhakantainen kuoppajärjestelmä
ei kohdellut hyvin nuoria.
Negatiivisena piirteenä Kartila mainitsee erittäin
työlään hallinnoinnin varsinkin järjestelmän
käynnistysvaiheessa.
- Tehtävien tyypittäminen vaatii laitoksen palkkatyöryhmän
ja palkkatiimit, joille voi esittää tyytymättömyyttään
omasta vaativuustasostaan.
Luottamusmiestä uusi järjestelmä on työllistänyt.
- Välillä tuntui, että se vie mielettömästi
aikaa - alkuvaiheessa ehkä lähes puolet työajasta
kului sen kanssa. Nyt tilanne on tasapainottunut, koska
akavalaisten piiristä ei ole paljoa kuulunut valituksia.
Tullilaitoksen Palkkavaakaan pohjautuvassa järjestelmässä
henkilökohtaisen palkan osuus on 30 prosenttia.
|
Kansanterveyslaitos
Noin 830 Kansanterveyslaitoksen työntekijää luopui
A-palkkausluokista ja siirtyi työnvaativuuden arviointiin
1.1.2001.
KTL:n akavalainen luottamusmies, laboratoriopäällikkö
Jouko Sundvall pitää järjestelmän hyvänä
puolena vaativuusluokkien selkeyttä. Hänen mielestään
ihmisiä on helppo luokitella kahdeksaan vaativuustasoon.
- Sitä vastoin henkilökohtaiseen osuuteen liittyy
enemmänkin ongelmia, mutta tämäkin puoli on pikkuhiljaa
tarkentumassa.
Henkilökohtaisen palkanosuus on maksimissaan 45 %.
- Lisäksi käytäntö on osoittautunut, että
järjen käyttö on pitkällisen oppimisen tulosta.
KTL:ssa onkin hiljattain tehty suunnitelmia esimiesten perehdyttämiseksi.
Tänä vuonna tehty nettikysely osoitti, että palkkausjärjestelmään
olennaisesti liittyvissä kehittämiskeskusteluissa oli
toivomisen varaa. Joissakin osastoissa näitä oli käyty
yli 90-prosenttisesti, mutta joissakin toisissa vain 40 % henkilöstöstä
oli käynyt tällaisen keskustelun esimiehensä kanssa.
Rahan niukkuus haittana
|
- Akateemisten palkoissa on tapahtunut
parannus, Museoviraston luottamusmies Pirjo Hamari toteaa.
|
Museovirasto siirtyi uuteen palkkausjärjestelmään
1.3.1998. Palkkavaakaan perustuvan järjestelmän
piirissä on 390 viraston työntekijää.
Henkilökohtaisen palkan osuuden maksimimäärä
on 50 prosenttia.
Akavalaisten luottamusmiehen, suunnittelijan tehtävissä
toimivan Pirjo Hamarin mielestä akateemisten
palkoissa on tapahtunut selvä parannus uuteen palkkausjärjestelmään
siirryttäessä.
- Systeemi on pyörinyt ihan hyvin, esimiehet ovat
motivoituneita ja kehittämiskeskustelut on tehty huolella.
Jotain kehittämistäkin toki löytyy.
- Palkitsemisosuus on toiminut huonosti. Esimiesten esitykset
palkkojen korotuksista menevät hallintoon, jossa aika
usein todetaan, että niihin ei ole rahaa. Tai sitten
vain murto-osa esityksistä saa korotuksia.
- Tänä vuonna hallinto totesi, että osastot
saavat päättää, ketkä saavat lisää
ja summa otettiin osastojen normaaleista toimintamenoista.
Pirjo Hamari on huomannut, että suhtautuminen uuteen
palkkausjärjestelmään on hieman ikäpolvikysymys.
Nuorempi polvi suhtautuu myönteisemmin kuin vanhempi.
- Vanhemmat olivat tottuneet ikälisiin perustuvaan
systeemiin. Virkaiältään vanhempien kohdalla
palkkaus ei nyt nouse enää samassa tahdissa kuin
ennen.
Varsinkin alkuvaiheessa palkkausjärjestelmään
liittyvät asiat veivät paljon luottamusmiehen
työaikaa. Nyt Hamari arvioi, että kuukaudessa
häneltä menee sen parissa pari päivää.
|
Teknologian kehittämiskeskus
Teknologian kehittämiskeskuksessa palkkausjärjestelmä
uudistettiin 1.3.2002. Se koskee 250 ihmistä. Kokemuksia
ei ole vielä ehtinyt ihmeemmin karttua.
Erikoistutkija Håkan Sandell toimii Tekesin tutkijoiden
akavalaisena luottamusmiehenä. Varsinkin prosessin alkuvaiheessa
uudistus työllisti kovasti luottamusmiehiä. Sandellin
mukaan henkilöstö on kuitenkin suhteellisen tyytyväinen
HAY-malliin perustuvaan palkkausjärjestelmään.
- Organisaatiotyytyväisyyskyselyssä ollaan nyt tasolla
"hyvä". Järjestelmän on todettu korjaavan palkkakuopassa
olevien palkkoja. Ja teknologia-asiantuntijoille on syntynyt urapolkuja.
- AKAVA on suhtautunut palkkataulukon rakenteeseen melko kriittisesti,
mutta jyrkempää progressiota ei ollut neuvotteluissa
mahdollista saada.
Takuupalkkalaisten lukumäärä on melko suuri.
Sandell epäilee, että soraääniä rupeaa
ehkä kuulumaan parin vuoden päästä, kun käyttöönottovaiheessa
saadut "porkkanat" on käytetty.
- Joudummekin varmaan tuolloin tekemään joitakin lisäuudistuksia.
Jo näin alkuvaiheessakin voi sanoa, että kaivattaisiin
tarkempaa määrittelyä siitä, mikä on
asiantuntija.
Tekesissä henkilökohtaisen palkan osuuden maksimimäärä
tehtäväkohtaisesta palkasta on 40 prosenttia.
UPJ-kommentit koosti
Kirsti Sintonen
(painetun lehden s. 11-13) |