OAJ:n työmarkkina-asiamies Lauri
Liusvaara asettui kylmäverisesti Yliopistopäivien yleisön eteen selittämään uuden palkkaus-järjestelmän vaikutuksia.

Tutkinnonuudistus ja
palkkaus Yliopistopäivien
puntarissa

“On tärkeätä, että yliopistojen lehtoreilla on vuosittain oma yhteisesiintymisensä, jossa he voivat pohdiskella normaali-aikatauluista vapaina oman alansa erityisongelmia ja tavata kollegoja”, Yliopistonlehtorien liiton puheenjohtaja
Vesa Kulmala lausui avatessaan 12.11. OAJ:n yliopistopäivät Haikon kartanossa. Osanottajia päivillä oli YLL:n jäsen-yhdistysten edustajat, YLL:n hallitus ja kutsuvieraat sekä esiintyjät mukaan lukien lähes 100.


Pääteemoina olivat tänä vuonna yliopistojen suuret uudistusprojektit palkkausjärjestelmäuudistus ja tutkinnonuudistus sekä laadunvarmennus. Lisäksi puhuttiin OAJ:n kansainvälisestä edunvalvonnasta ja ajankäytöstä sekä tutustuttiin Haikon suureen taiteilijaan Albert Edelfeltiin.

Avauspuheessaan YLL:n puheenjohtaja ja OAJ:n hallituksen jäsen Vesa Kulmala pohti tupon ja liittokohtaisten neuvottelujen hyviä ja huonoja puolia ja katsoi siinä tilanteessa, että yliopiston lehtoreilla voisi olla paremmat mahdollisuudet saada tuntuvammat korotukset OAJ:n johdolla, jos annettaisiin tupon kaatua ja mentäisiin liitto-kohtaisiin. Nyt kuitenkin tuposta on syntynyt neuvottelutulos ja hyvä niin; korotuksia tulee vähän mutta tasaisesti.


Tutkinnonuudistus ja laatu

Meneillään olevasta yliopistotutkintojen uudistusprosessista puhui OAJ:n erityisasiantuntija Marja-Leena Isomursu. Uudet tutkinnot astuvat voimaan 1.8. 2005 ja tällöin korvautuvat 20 alakohtaista tutkintoasetusta. Opintoviikkojen sijaan opinnot mitoitetaan ECTS-pisteillä ja siirrytään kaksiportaiseen tutkintoon. Ongelmallisiksi tulevat muodostumaan kelpoisuudet siirryttäessä kandidaattitasolta maisteri-opintoihin sekä hyväksilukemiset.

Laadunvarmistuksesta kansallisesti ja kansainvälisesti puhui ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä. Hänen esityksensä pohjautui korkeakoulutuksen laadunvarmistustyöryhmän raporttiin, joka julkaistiin tämän vuoden helmikuun lopulla. (Laadunvarmistuksesta oli juttukokonaisuus kesäkuun Acatiimissa. Vanhat lehdet löytyvät www.acatiimi.fi) Ennen tämän työryhmän työtä ei maassamme ole keskusteltu siitä, mitä korkeakoulujemme laadunvarmistusjärjes-telmiltä tulee edellyttää. Jäppinen esitti, että yliopistoiltamme ja ammattikorkeakouluiltamme nyt tullaan vaatimaan laadunvarmistus-järjestelmät, jotka kattavat korkeakoulun koko toiminnan. Suomessa otetaan käyttöön näiden laadunvarmistusjärjestelmien arviointi eli auditointi ja se suoritetaan Korkeakoulujen arviointineuvoston ja korkeakoulujen yhteistyönä.

Kommenttipuheenvuoron esitti Helsingin yliopiston lehtori Pia Mänttäri. Tosiasia on, että hyvät strategiat on vaikea jalkauttaa ja että kun Helsingin yliopisto esimerkiksi on muotoillut periaatteen, jonka mukaan talon jokainen tutkija opettaa ja jokainen opettaja tutkii, niin syntyy helposti heti mielikuva että kun slogan on lausuttu julki niin se myöskin heti toteutuu. Näin automaattinen tämä prosessi ei kuitenkaan ole. Laadunvarmistuksesta virinneessä keskustelussa kommentoitiin professori Kari Uusikylän lausumaa mielipidettä “'93laadunvarmistus on luovuuden vihollinen”'94 ja se sai osakseen sekä kannatuspuheenvuoroja että kritiikkiä.


Palkkaus puhutti

Yliopistopäivillä oli aivan selvästi nähtävissä, että suhtautuminen suunnitteilla olevaan uuteen palkkausjärjestelmään on ambivalentissa vaiheessa; toisaalta pahoitellaan vanhan (hyvän!) järjestelmän häviämistä ja ollaan pelokkaita uudistuksen suhteen, toisaalta uusi järjestelmä herättää uteliaisuutta ja odotuksiakin. OAJ:n työmarkkina-asiamiehellä Lauri Liusvaaralla oli tehtävänä kylmäverisesti asettua yliopistoväen eteen selittämään, missä ollaan menossa ja vastaamaan kysymyksiin, mitä tästä kaikesta seuraa. Aikatauluna on, että sopimukseen pyritään pääsemään ensi vuonna niin, että uusi järjestelmä astuu voimaan marraskuussa 2005. Tulevan kevään aikana yliopistot asettelevat saatujen kriteeristöjen perusteella kaikki työnsä vaativuustasoille ja työntekijät arvioidaan henkilökohtaisen suoriutumisen suhteen. Yliopistojen arviointiryhmät aloittavat työnsä. Odotettavissa on, että kun järjestelmä astuu voimaan, alkuun “'93vallitsee kohtuullinen kaaos”'94, kuten Lauri Liusvaara asian ilmaisi, onhan uudistus mittasuhteiltaan erittäin suuri yliopistoyhteisös-sä. Nähtäväksi jää, miten se jatkossa vaikuttaa yliopistojen sisäiseen ilmapiiriin.


Edunvalvontakin globalisoituu

OAJ:n kansainvälisestä edunvalvontatoiminnasta puhui erityis-asiantuntija Marjatta Melto. Hän on aktiivisesti mukana sekä EI:n (Education International) että ETUCE:n (European Trade Union Committee for Education) toiminnassa ja on vuosien varrella raportoinut näiden organisaatioiden linjauksista ja tavoitteista
Yliopistonlehtorien liiton hallitukselle. Kontaktit eri pohjoismaiden yliopistojärjestöihin YLL on hoitanut siten, että liitto on vuosittain lähettänyt yhdessä OAJ:n kanssa tapaamisiin edustajansa.

Yliopistonlehtorien liittoa 14 vuotta luotsannut puheenjohtaja Vesa Kulmala jätti yliopistopäivillä jäähyväiset jäsenistölle. Hän oli ilmoittanut, ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajaksi ja YLL:n liittokokous valitsi 13.11. Haikossa uudeksi puheenjohtajaksi
Tuula Hirvosen. Hänestä lähemmin toisaalla lehdessämme
(ks. sivut 5-7).


Teksti ja kuvat:
Maj-Len Rönkä

(painetun lehden s. 9-10)