|
Yliopistonlehtorien liiton uusi puheenjohtaja Tuula
Hirvonen:
Järjestötoiminta, opetus ja johtaminen
ovat yhdessä
tekemistä
FT Tuula Hirvonen aloittaa Yliopistonlehtorien liiton puheen-johtajana
tärkeässä vaiheessa, kun uudet palkkaus-järjestelmät
otetaan käyttöön yliopistoissa. Järjestötoiminnassa,
laitoksen esimiehen roolissa ja opettamisessa Tuula Hirvonen
korostaa yhdessä tekemisen merkitystä.
Jyväskylän yliopiston kielten laitos on ollut hyvä kasvualusta
yliopisto-järjestöjen johtopaikoille. Laitoksen amanuenssi
on toiminut Tieteen-tekijöiden varapuheenjohtajana, soveltavan
kielentutkimuksen
professori Professoriliiton varapuheenjohtajana ja laitoksen
esimies, lehtori Tuula Hirvonen aloittaa vuoden 2005 alusta Yliopistonlehtorien
liiton puheenjohtajana.
- Tiedekunnassa ja laitoksessa yhteisten asioiden hoitamista
on pidetty tärkeänä. Näin järjestöaktiivisuutta
on arvostettu eikä sitä ole pidetty rasitteena. Samoin
yliopiston johto arvostaa sitä. Alvar Aallon piirtämän
Jyväskylän yliopiston
päärakennuksen aulan kahvilassa sovittuun tapaamiseen
Tuula Hirvonen kiiruhtaa suoraan esimiehille suunnatusta upj-koulutustilaisuudesta.
YLL:n uusi puheenjohtaja
astuu remmiin tärkeässä vaiheessa, kun uudetpalkkausjärjestelmät
otetaan yliopistoissa käyttöön.Myös Jyväskylässä henkilöstö sijoitellaan
vaativuustasoille ensi kevään aikana.
- Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä vaativuustasoarviot
9. maaliskuuta mennessä ja henkilökohtaiset suoriutumiset
tulisi olla arvioituina viimeistään 13. huhtikuuta.
Kiire tulee, mutta tehtävähän se
on. Ihan kylmiltään kielten laitoksella upj:n mukanaan
tuomiin haasteisiin ei jouduta vastaamaan. Esimiesaikanaan
Tuula Hirvonen on vakiinnuttanut kehityskeskustelukäytännön
ja vetää itse niistä valtaosan. Professorien kanssa
keskustelut
käy laitoksen varajohtajana toimiva professori.
- Olen tyytyväinen siitä, että keskusteluja on
harjoiteltu
ja siitä on tullut kaikille tuttu prosessi. Työsuunnitelmien
laadinta ja toteutuminen ovat toimineet laitoksella käytyjen
kehityskeskustelujen
pohjana. Työsuunnitelmien merkitys onkin nyt selvästi
korostumassa uusiin palkkausjärjestelmiin siirryttäessä.
Työsuunnitelmaan
kuuluvista tehtävistä suoriutumista käytetään
perusteena henkilökohtaisen
palkanosan määräytymisessä.
- Meillä on nyt edunvalvottavaa siinä, että työsuunnitelmat
ovat virka-ehtosopimusten mukaisia. Ja henkilökohtaisessa
suoriutumisessa pitäisi todella arvioida vain niitä tehtäviä,
jotka on mainittu työsuunnitelmassa.
- Hyvä opetus on uudessa palkkausjärjestelmässä yksi
keskeinen henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikriteeri.
Sitä tulee
käyttää silloin kun lehtori on opetuspainotteisissa
tehtävissä ja näin palkita
myös opetusansioista. Toisaalta on tärkeää,
että tähän
saakka
vähemmän tutkimusta tehnyt lehtorikunta voi myös
saada tutkimus-aikaa työsuunnitelmiinsa. Tutkimukseen perustuva
opetus korostuu uudessa tutkinnossa ja yhä suurempi osa
lehtorikuntaa on jo väitellyt.
Näin on luonnollista, että jos tutkimukseen on henkilökohtaista
kiinnostusta, siihen pitäisi myös
olla mahdollisuus nimikkeistä riippumatta. YLL onkin jo
aloittanut uusiin palkkausjärjestelmiin
siirtymiseen liittyvän koulutuksen. Liiton työvaliokunta
on kiertänyt syksyn aikana kaikki paikallisyhdistykset.
Opetuksen kehittämisen laatupalkintoja
Toiminnastaan kielten laitoksen johtajana Tuula Hirvonen sai
tänä vuonna
yliopiston vuosijuhlassa Hyvä esimies -palkinnon. Hallinto,
opettaminen ja järjestötoiminta ovat koko ajan lomittuneet
sopivasti Tuula Hirvosen työssä – ne kaikki ovat
myös hyödyttäneet toisiaan. YLL:n puheenjohtajaksi
valinta merkitsee sitä, että kevätkauden jälkeen
laitoksen johtajan tehtävä jää. Vuorossa
on paluu takaisin englannin kielen lehtoraattiin.
- Kaikki tehtävät ovat vuorotelleet sen verran sopivasti,
ettei mihinkään ole päässyt leipääntymään.
Samoin kuin johtaminen myös
opetus ja järjestötoiminta ovat muiden kanssa yhdessä toimimista.
Tuula Hirvonen on moneen kertaa palkittu opetusansioistaan:
mm. Hyvä opettaja-kunniamaininta vuonna 1999, HIIOP-ryhmän
opetuksen laatupalkinto 2002. Palkintojen perusteluissa on arvostettu
opiskelijalähtöisyyttä, vuorovaikutusta ja hyvää opiskeluilmapiiriä.
- Olen ollut aina kiinnostunut oppimisprosessista – siitä,
miten opitaan – ja opiskelijoista ihmisinä ja
oppijoina. En ole oppimisteoreetikko, mutta oppimistilanne ja
-ilmapiiri vaikuttavat olennaisesti oppimiseen. Opiskelijan pitää itse
päästä enemmän
vaikuttamaan oppimiseen ja itsenäiselle opiskelulle tulee
olla tilaa.
HIIOP-ryhmän laatupalkinto tuli juuri näiden
asioiden kehittämisestä. Ryhmän tavoitteena oli
kartoittaa ja kokeilla itsenäistä ja itsenäistävää oppimista
eri oppiaineissa ja kehittää uusia opiskelu-muotoja,
joilla opiskelijoiden oppimista voitaisiin tukea ja toisaalta
helpottaa opettajan työtä.
- Monologisesta, kivireen vetämisen kaltaisesta opettamisen
tunteesta on päästy eroon. Nyt suunnittelu toki vie
enemmän aikaa, mutta tekeminen on voimaannuttavaa, ei enää kuluttavaa.
Rahoitustilanne vaatii liittojen yhteistyötä
Uudet palkkausjärjestelmät ajetaan yliopistoissa läpi
samaan aikaan kun siirrytään uuteen tutkintorakenteeseen.
Suomi haluaa EU:n kuuliaisena mallioppilaana ottaa kaksiportaisen
tutkintorakenteen käyttöön elokuun alusta 2005,
vaikka monissa suurissa maissa,
esimerkiksi Saksassa, siihen siirrytään vasta 2008.
Yliopistojen opettajakunta onkin nyt entistä kovempien paineiden
alla – jatkuvan perusrahoitusahdingon takia HOPSit yms.
lisätyöt tulee toteuttaa samalla henkilöstömäärällä.
Tuula Hirvosen mielestä yliopistojen rahoitustilanne on
se keskeisin asia, jonka ajaminen vaatii yliopistojärjestöiltä hyvää yhteistyötä.
Esittelytekstissään YLL:n nettisivuilla (www.yll.fi)
Tuula Hirvonen
korostaa yhtenä keskeisenä tulevan kautensa tavoitteena
yhteistyö- suhteita Professoriliittoon ja Tieteentekijöiden
liittoon.
Myös yliopistojen virkarakenne on keskusteluita vaativa
asia.
- En usko, että näkemykset ovat tässä kovinkaan
kaukana toisistaan. Meidän kaikkien tulee ajatella yliopiston
kokonaisuutta.
- YLL:n tavoitteena on säilyttää lehtorin virka
keskeisenä yliopistojen opetusvirkana ja vakiinnuttaa Helsingin
yliopistossa käytössä oleva yliopistonlehtorin
nimike muihinkin yliopistoihin.
- Palkkauksen toki tulee olla myös asteikon yläpäässä eikä kuten
nyt, kun suurin osa yliopistonlehtoreista sijoittuu palkkaluokkaan
A24. Toivottavasti upj tuo tähän muutosta. Yliopistonlehtorien
liitto on OAJ:n valtakunnallinen yhdistys ja siten osa OAJ:n
linjaorganisaatiota.
Tuula Hirvonen pitää toiminnalle keskeisenä myös
yhteyksien kehittämistä yli 100 000 jäsenen emojärjestöön.
OAJ:n hallituksen lisäksi hän aloittaa vuoden alussa
jäsenenä opettajankoulutustyö- ryhmässä.
Iso organisaatio on tuttu kaudelta 1998-2002, jolloin hän
vaikutti OAJ:n valtuuston ja koulutuspoliittisen toimikunnan
jäsenenä.
Kenttäkierroksia ja tiedotusta
Mitä uusia tuulia uusi puheenjohtaja tuo sitten tullessaan?
YLL:n historiassa ensimmäistä kertaa hyvin naisvaltaisen
lehtorijoukon johtoon asettuu nainen – se varmaan tuo mukanaan
joitakin uusia painotuksia.
- Mitään radikaalia muutosta ei ole odotettavissa.
Kukin puheen-johtaja toki hoitaa asioita omalla tavallaan, mutta
toimintakulttuuri muotoutuu sitten pikku hiljaa. Tuula Hirvonen
haluaa aloittaa kenttään tutustumalla – ensi
vuoden aikana hän kiertää mahdollisimman monta
liiton kaikkiaan 22 jäsenyhdistyksestä.
- Uuden puheenjohtajan on tärkeää oppia tuntemaan jäsenistö ja
sitouttaa yhdistykset entistä paremmin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Tätä Tuula
Hirvonen haluaa toteuttaa kenttäkierrosten
ohella kehittämällä ja lisäämällä Yliopistonlehtorien
liiton tiedotusta niin jäseniin kuin jäsenyhdistyksiinkin
päin. Viestintää aiotaan hoitaa yhä enemmän
nettisivujen kautta. Lisäksi uusi puheenjohtaja (ja haastattelua
tekevä päätoimittaja)
toivoo, että lehtorit
kirjoittelisivat
yhä enemmän Acatiimi-lehteen ja käyttäisivät
sitä tiedotus-
ja vaikutuskanavana.
Kirsti Sintonen
(painetun lehden s. 5-7) |
