Tohtoreita on yhä enemmän yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen
käyttäjinä
Tohtorit näkyvät yhä enemmän yliopistojen
ura- ja rekrytointipalvelujen käyttäjinä. Rekryt
toivovat tohtorikoulutukselta enemmän työelämärelevanssia
ja työnantajilta asenteiden muutosta.
Tohtoreitten työttömyysluvut ovat kaksinkertaistuneet
vuodesta 2002. Vaikka absoluuttiset määrät
ovat vielä suhteellisen pieniä, kesän jälkeen
tilanne on vakiintunut noin 300 työttömään
tohtoriin.
Valtakunnallisen yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen
verkoston Aarresaaren puheenjohtajan
Tapio Anttosen mukaan tohtoreitten
huonontunut työllisyystilanne
näkyy rekryjen toiminnassa. Työllistymistä seurataan
aktiivisesti ja tilanteesta on
tehty selvityksiä yhdessä ja
erikseen. Viimeksi sijoittumisseurannat
olivat aiheena Aarresaaren valtakunnallisten
koulutuspäivien iltakoulussa 30. marraskuuta Kuopiossa.
- Verkostomme piirissä on keskustelu
varsinkin tohtorinkoulutuksen
työelämärelevanssista. Ongelma
on se, miten lisättäisiin tohtoreitten
työllistymismahdollisuuksia
muualle kuin perinteiselle yliopisto-
tai tutkijanuralle, joka ei pysty lisääntyviä tohtorimääriä työllistämään,
Kuopion yliopiston urapalvelujen päällikkö Tapio
Anttonen toteaa.
- Jatko-opinnoissa pitäisi lisätä johtamiskoulutusta,
projektinvetämis-
ja -hallintataitoja. Myös sosiaalisen
kompetenssin lisääminen ja
verkostojen rakentamisen opiskelu
avaisivat ovia elinkeinoelämän
puolelle. Elinkeinoelämästä on
edelleen kovin vähän
apua tohtoritulvan sijoittumisessa.
Anttosen mielestä asenteissa on rutkasti
korjattavaa. Hän peräänkuuluttaa imagon korjausta,
joka pitäisi toteuttaa isommalla voimalla
muun muassa alan järjestöjen ja yliopistojen
yhteistyönä.
- Liian useiden työnantajien silmissä stereotypiat
ovat vielä vahvoja eli tohtoriksi väitellyttä pidetään
omassa kammiossaan piipertävänä tutkijana.
Teettämissämme kyselyissä monet
tohtorit kommentoivat, että työpaikkahaastatteluissa
heidät todettiin ylikoulutetuiksi.
Lisäksi jotkut ovat tunteneet, että työhönottajat
eivät halua rekrytoida itseään koulutetumpaa.
Kuopion yliopistossa selvitettiin vuosina
2000-2002 valmistuneiden jatkotutkinnon
suorittaneiden sijoittumista.
Neljännes vastanneista katsoo, että jatkokoulutuksesta
on ollut työllistymiselle
haittaa ja ylikoulutus oli suurin syy. Varsinkin naistohtorit
saivat palautetta ylikoulutuksesta. 80 % vastanneista
toteaa, että työllistymistä ja
urasuunnittelua ei otettu jatko-opintojen aikana mitenkään
huomioon.
Omia tilaisuuksia väitelleille
Helsingin yliopiston rekrytointipalvelujen
päällikkö Marika Tammeaidin
mukaan tohtoreitten tilanne näkyy
selvästi maan suurimman rekryn asiakkaissa
ja kursseille osallistujissa.
- Selvää lisääntymistä on tapahtunut
viimeisten kahden vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla
työllistyminen on ollut
muuhun maahan verrattuna yleensä helpompaa,
mutta nykyään myös täällä on
omin avuin yhä vaikeampaa löytää töitä.
Eniten Helsingin yliopiston rekrytointipalvelujen
asiakaskunnan tohtoreitten joukossa
näkyy humanistisista,
yhteiskuntatieteistä ja
biotieteistä väitelleitä. Helsingin yliopistossa
ensi kevään ohjelmaan
onkin otettu pari nimenomaan jatko-opiskelijoille suunnattua
tilaisuutta. Ne sisältävät
muun muassa neuvoja rahoituksen
hankkimisesta sekä verkostoitumiskoulutusta.
- Jatkotutkintojen sisältö on hyvin merkityksellinen
työllistymisen kannalta.
Lisäksi kaivataan markkinointia,
joka on mielestäni ennen kaikkea koulutuksen
tuottajan tehtävä. Pelkät mainoskampanjat
eivät kuitenkaan riitä. Auttaisi, jos
jatkokoulutuksen sisältöjä mietittäisiin
yhdessä työnantajien
kanssa.
“Käytännölle vieraita, ylikoulutettuja
teoreetikkoja”
Tohtoreitten sijoittumista työelämään
on selvitetty monien yliopistojen
rekrytointipalveluissa. Seuraavassa muutamia
poimintoja suurempien yliopistojen tilanteesta.
Oulun yliopistossa kartoitettiin vuosina
1999-2001 valmistuneiden tohtoreiden
sijoittumista työelämään.
Suurin osa vastaajista katsoo, että tohtorin tutkinnosta
on ollut työnhaussa hyötyä. Selkein välinearvo
sillä näyttäisi olevan teknistieteellisellä ja
hoitotieteiden alalla. Jonkinasteisia
vaikeuksia työnhaussa oli
lähes kolmasosalla Oulun
yliopiston tohtoreista. Ongelmat painottuvat
kolmelle koulutusalalle: luonnontieteelliselle
(53 %), humanistiselle (45 %) ja erityisesti
hammaslääketieteelliselle
alalle (83 %).
Tavallisimmin vaikeudet ja koetut haitat liittyvät
perinteisiin käsityksiin tohtoreista käytännön
työhön kykenemättöminä, ylikoulutettuina
teoreetikkoina. Eräs koululaitoksen
palveluksessa oleva humanisti kertoi vaikeuksista:
“Erittäin paljon. Suhtautuminen
kielteistä, ivallista ja loukkaavaa.
15 vuoden opettajakokemuksen
jälkeen epäillään kykyjä toimia
opettajana (opetustaito kiitettävä). ’Oletteko
hajamielinen tohtori?’, ’Asetatteko
itsenne maisterien yläpuolelle?”
Yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluyksiköt
perustettiin yhdeksänkymmentäluvun
alkupuolen lamavuosina
huolehtimaan opintojaan
päättävien työuraohjauksesta
ja työllistymisestä.
Ne tarjosivat myös työnantajille
entistä paremmat mahdollisuudet
saada suorat yhteydet yliopistoon ja vastavalmistuneisiin.
Yksiköt verkostoituivat
heti perustamisensa
jälkeen Aarresaareksi.
Ura- ja rekrytointipalvelujen kysyntä yliopistoissa
kasvaa koko ajan korkeasti koulutettujen
määrän kasvun myötä.
Yliopisto-opiske- lijoiden
työelämäohjauksen
tarvetta lisää myös meneillään
oleva tutkintojen uudistus: tavoitteenahan
on tuoda valmistuvat yhä nuorempina
työmarkkinoille.Useat
Euroopan maat ovat ottaneet mallia
suomalaisten yliopistojen
ura- ja rekrytointipalvelujen
tavasta toimia yhdessä, ja Aarresaari-verkosto
on ainoa laatuaan Pohjoismaissa.
Aarresaari-verkosto ylläpitää www.aarresaari.net
-portaalia, joka on avaamisestaan lähtien
ollut yksi käytetyimpiä kanavia
korkeasti koulutetun työvoiman
rekrytoinnissa. Verkko-palvelu
avattiin jo vuonna 1995 nimellä Suomen Akateemiset
Rekrytointipalvelut.
Aarresaari.netissä kävijöitä on
yli 100 000 kuukausittain.
|
Oulun kyselyn mukaan työnantajien
suhtautuminen tohtoreihin on
ollut kuitenkin useimmiten myönteistä.
Selkeästi tavanomaisin negatiivisen
vastaanoton muoto oli kateus ja piikittely tässä mielessä tohtoreiden
asema ei työmarkkinoilla
ilmeisesti eroa muista keskimääräistä meritoituneimmista
ihmisistä, todetaan Oulun yliopiston
Tohtorit työelämässä -raportissa.
(Jouko Aho, Sakari Jussi-Pekka: Tohtorit työelämässä.
Selvitys vuosina 1999-2001 Oulun yliopistosta
valmistuneiden tohtoreiden
sijoittumisesta työelämään.)
Turun yliopistossa tehtiin selvitys vuosina 2000-2002
valmistuneiden tohtoreiden sijoittumisesta
työelämään. Vastaukset väitteeseen “jatkotutkinnon
suorittaneiden osaamista arvostetaan
työelämässä” peilaavat
työnantajien ennakkoluuloja.
Vain hieman yli puolet vastaajista
oli väitteestä samaa mieltä. Selkeästi
eri mieltä ovat humanistisesta
ja yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta
valmistuneet. (Juha Sainio: Työllistyvätkö tohtorit.
Selvitys Turun yliopistossa vuosina 2000-2002
valmistuneiden tohtoreiden sijoittumisesta
työelämään. Turun yliopiston rekrytointipalvelut.)
Tampereen yliopiston rekrytointipalveluissa
on tehty kysely Tampereen yliopistossa vuonna 2002 jatkotutkinnon
suorittaneiden työelämään
sijoittumisesta. 36 %
vastaajista oli kokenut jatkotutkinnosta
olleen haittaa työnhaussa. Työnhaussa
ja työnhakuun liittyvissä ongelmissa
jatkokoulutetut toivoisivat
apua yliopistolta (58 %), omalta lähipiiriltä/työyhteisöltä (46
%), työvoimatoimistolta
(29 %) ja ammattiliitolta
(29 %). (Tampereen yliopiston rekrytointipalvelut:
Tampereen yliopistossa vuonna 2002 jatkotutkinnon suorittaneiden
työelämään sijoittuminen.)
Kirsti Sintonen
(painetun lehden s. 15-17)
|