Työmarkkinatilanne
Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun perustuvat
valtionsektorin neuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa
täydessä käynnissä, tätä luettaessa
jo ratkaisussa. Palkkausjärjestelmäuudistuksen
eli UPJ:n painopiste on siirtynyt yliopistoihin.
Keskusjärjestö AKAVA ja muut keskustason toimijat
saavuttivat 29.11.2004 neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi
sopimukseksi ajalle 16.2.2005-30.9.2007. Neuvottelutuloksen mukaisten
alakohtaisten sopimusten tulee olla valmiina
viimeistään 15.12.2004 mennessä. Tuolloin katsotaan,
onko tupo todella syntynyt ajalle 16.2.2005-30.9.2007.
Tupon mukaiset korotukset Oheisesta
kuviosta näkyy tupon neuvottelutuloksen
mukaiset korotukset. Maaliskuussa 2005 tuleva yleiskorotus on
ns. sekalinjainen.
Koska euromääräisen korotuksen taitepiste
on 1582 euroa kuukaudessa on yleiskorotus AKAVAn tavoitteiden
mukaisesti käytännössä lähes prosentuaalinen
ollen 1,9 %. Vuoden 2006 kesäkuussa
tulevayleiskorotus
on akavalaisen mallin mukaan puhtaasti prosentuaalinen
ollen 1,4 %. Nyt tupon neuvottelutulokseen sisältyy 1.3.2005
alkaen 0,6 % liittoerä ja 1.6.2006 alkaen 0,4 % liittoerä ja
samasta ajankohdasta tasa-arvoerä, jonka suuruus
määräytyy sopimusalan naisten ja matalapalkkaisten
suhteellisen osuuden perusteella. Tasa-arvoerän
vaikutus 1.6.2006 alkaen tulee olemaan melko vähäistä.
Tupon neuvottelutulokseen sisältyy indeksiehto ja ansiokehityksen
tarkistuslauseke, jonka perusteella eri alojen palkkakehitys
tulee olla suunnilleen samanlainen.
Neuvottelutulos
tulopoliittiseksi sopimukseksi
vuosille 2005-2007
Sopimuskausi:
|
16.2.2005 - 30.9.2007 |
Korotuserä: |
1.3.2005 |
1.6.2006 |
Yleiskorotus:
euroa/vähint.%
Yleiskorotuksen taitepiste
Yleiskorotuksen kust. yht., %
|
30,06 e/kk, vähint. 1,9 % 1 582 e/kk
1,9 % |
1,4 %
1,4 % |
Liittoerä, % |
0,6 % |
0,4 % |
Tasa-arvoerä yhteensä:
Matalapalkkaerä, % ¹)
Naispalkkaerä, % ²) |
|
0,3 % 0,1 % 0,2 % |
Kustannusvaikutus yht., % |
2,5 % |
2,1 % |
1) Matalapalkkakerroin 2006 0,15 %; raja 1782 e/kk
2) Naispalkkakerroin 2006 0,45 %
Tupon muut vaikutukset
Tupon neuvottelutulokseen sisältyy työelämän
kehittämistä, mikä tarkoittaa
ennen kaikkea työllistymisen
ja muutosturvan toimintamallia. Mikäli työsuhde
on päättynyt taloudellisesta tai tuotannollisista
syistä tai työsuhde on muodostunut yhdestä tai
useammasta keskeytymättömänä tai
vain lyhytaikaisessa
keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta
saman työnantajan jatkuneessa määräaikaisessa
työsopimuksessa,
tulee palvelusuhteen päättyessä laatia työllistämisohjelma
ja maksaa tarvittaessa korotettua kouluttamistukea,
jonka rahoittaa työnantaja. Tällä saattaa
olla suuria vaikutuksia myös yliopistojen
määräaikaisiin.
Neuvottelutulokseen sisältyy myös mainintoja harmaan
talouden vaikutusten rajaamisesta samoin kuin henkilöstön
edustajien aseman vahvistamisesta ja tasa-arvon lisäämisestä.
Keskeistä on myös osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen.
Useimmat tähän liittyvät kohdat eivät suoranaisesti
koske akateemisia aloja. Neuvottelutuloksen
mukaan korkeakoulujärjestelmää on kuitenkin
kehittävä entistä suunnitelmallisemmin. Tulopoliittisen
neuvottelutuloksen liittyen maan hallitus on tehnyt periaatepäätöksen
siitä, että ensi keväänä tehtävässä valtion
talousarvion kehyspäätöksessä otetaan huomioon
korostetusti koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta.
Tämä voi merkitä yliopistoille ja tutkimukselle
voimavaralisäyksiä, jotka kuitenkaan eivät
kohdistune perusvoimavaroihin.
Valtion neuvottelutoiminta
Tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti valtiolla
on käynnissä hektinen neuvottelutoiminta, joka johtanee
neuvottelutulokseen 15.12.2004 mennessä. Valtiolla neuvottelutoiminnassa
keskeistä on tupon
raamien puitteissa valtion palkkakilpailukyvyn lisääminen.
Ainakin akavalaisiin tavoitteisiin kuuluu käytännössä myös
aidosti valpashankkeen käynnissä pitäminen.
Valtion tuponmukaiseen neuvottelutoimintaan liittyy käytännössä myös
A-palkkaluokista luopumisen hanke. Tähän
saattaa liittyä käytännössä suuria ongelmia.
Tupon mukaiset liittoerät on siirretty valtiolla uuden palkkausjärjestelmän
(UPJ) rahoittamiseen.
UPJ siirtynyt yliopistoihin
UPJ:n keskeisistä aineosista vallitsee suurelta osin yhteisymmärrys,
joka on saavutettu opetusministeriön
tasolla. Liitot ovat vaikuttaneet ratkaisevasti tähän
yhteisymmärrykseen. UPJ:n painopiste on siirtynyt
yliopistoihin. UPJ koostuu pääasiassa kahdesta elementistä:
1) Tehtävien
vaativuuteen perustuvasta osasta ja 2) henkilökohtaisen
suoriutumisen arvioinnista. Yliopistojen UPJ:ssä on
kaksi erillistä järjestelmää. Opettajilla on oma järjestelmänsä ja
muulla henkilökunnalla on oma järjestelmänsä. Järjestelmien
välinen keskinäinen suhde on ainakin
osittain vielä auki.
UPJ:n siirtyminen yliopistoihin merkitsee tässä vaiheessa sitä,
että yliopistoissa jokainen tehtävä tullaan tehtävän
luonteen mukaisesti sijoittamaan omalle vaativuustasolleen, joita opetushenkilökunnalla
on kymmenen ja muulla henkilökunnalla on kaikkiaan neljätoista. Tässä yhteydessä suorittamaan
myös kunkin henkilön henkilökohtaisen suoriutumisen
arviointi. Tasosijoittelu ja arviointi tullaan tässä vaiheessa
tekemään ilman euroja.
UPJ:n eteneminen
Yliopistojen osalta UPJ etenee siten, että vaativuustasosijoittelun
ja henkilökohtaisen suoriutumisen
arvioinnin tulisi olla pääsääntöisesti
valmiina ainakin opetusministeriön mukaan
huhtikuussa 2005. Tuon jälkeen alkavat varsinaiset neuvottelut
UPJ:tä koskevasta sopimuksesta. Neuvotteluissa tulee korostetusti
esiin myös UPJ:n lisärahoitus. Opetusministeriö tullee
antamaan valtiovarainministeriön
siunauksella UPJ:tä koskevan varsinaisen tarjouksensa loppukesästä 2005.
OPM:n kaavailujen mukaan neuvottelutulos olisi valmis loppuvuonna
2005, jolloin myös siirryttäisiin uuteen järjestelmään.
UPJ ei tulle merkitsemään mitään kovin suuria
muutoksia suurten henkilöstöryhmien välisiin palkkasuhteisiin.
Suurin osa työntekijöistä tulee saamaan
UPJ:n myötä ainakin jonkinlaisen palkankorotuksen.
Kenenkään palkka ei tule laskemaan UPJ:n myötä.
Tästä pitää huolen takuupalkkasäännöstö.
Työnantajalla
ja erityisesti järjestöillä on
mittava tehtävä jäsenkunnan informoimiseksi ja
kouluttamiseksi UPJ:tä silmällä pitäen.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
Itsenäisyyspäivänä 2004
(painetun lehden s. 20-22)
|