Oppimisen palapeli

Amerikkalainen neurofysiologi ja kouluttaja Carla Hannaford johdattaa ymmärtämään oppimista ja opettamista syvällisemmin 32 erilaisen oppimistyylin avulla, joita hän kutsuu dominanssiprofiileiksi. Ne selvitetään määrittämällä, kumpi ihmisen silmä, korva, käsi, jalka ja aivopuolisko on dominoiva.

Hannafordin mukaan dominoivuus on pohjimmiltaan synnynnäistä.
Kirja antaa välineet dominoivuuden tutkimiseen.

- Silmät, korvat, kädet ja jalat ovat myös oppimiselimiä, tiedonhankintaan erinomaisesti sopeutuneita aistimia, jotka kaikki tuovat aivoille havaintoja ulkopuolisesta maailmasta, Hannaford laajentaa oppimiskäsitystämme.

- Oppiessaan uutta tai varsinkin stressitilanteessa ollessaan ihminen kykenee parhaiten ottamaan vastaan viestit niiltä aistielimiltä, joilla on suora yhteys hänen hallitsevaan aivopuoliskoonsa.
Kun ihminen tuntee oman dominanssiprofiilinsa, hän voi konkreettisesti helpottaa oppimistaan esimerkiksi valitsemalla itsensä kannalta oikean istumapaikan. Jollekin dominanssiprofiilille hyvä istumapaikka on edessä keskellä, toiselle oikealla melko takana.
Erilaiset dominanssiprofiilit reagoivat eri tavoin stressitilanteissa. Jos esimerkiksi ihminen on profiililtaan auditiivisesti vajaatehoinen, eli hallitseva korva ja aivopuolisko ovat kehon samalla puolella, hän ei kykene stressitilanteissa käyttämään kuuloinformaatiota tehokkaasti hyväkseen.

- Tutkimukseni mukaan yli puolet kaikista oppijoista on auditiivisesti vajaatehoisia, ja kuitenkin suuri osa opetuksesta annetaan suullisesti, Hannaford toteaa.

Käytännön eheyttämisohjeita

Hannaford antaa hyvin monenlaisia ohjeita, joiden avulla erilaiset dominanssiprofiilit voivat kompensoida puutteitaan stressitilanteissa.
Näin hän kertoo itsestään:
- Koska olen kouluttaja ja työskentelen suurten ryhmien kanssa, minun täytyy pystyä näkemään, kuulemaan ja puhumaan myös stressitilanteissa. Oman dominanssiprofiilini heikkouteen kuuluu, että stressitilanteissa olen kykenemätön hyödyntämään aistitietoa, eli ensisijainen reaktioni stressitilanteissa on sulkeutua kokonaan itseeni. Niinpä olen ajan mittaan kehittänyt itselleni mukautuneita toimintatapoja stressitilanteissa käytettäviksi.

- Eheyttävistä keinoista minua näyttää parhaiten auttavan liikkuminen. Liikun paljon pitäessäni kurssia. Olen huomannut liikkumisen hyväksi myös yksityiselämän ristiriitatilanteissa. Jos kävelemme tyttäreni kanssa kiistellessämme, tunnelataus purkaantuu ja näemme ja ymmärrämme toisiamme paljon selvemmin.
Muita eheyttäviä keinoja ovat esim. kirjoittaminen ja piirtäminen ei-hallitsevalla kädellä, musiikin kuuntelu, ristikkäisliikkeiden tekeminen, ensimmäisen askeleen ottaminen ei-hallitsevalla jalalla, laulaminen, sydämenlyöntien kuunteleminen hyvin hiljaa jne.
Kokeilin itse kirjan avulla oman dominanssiprofiilini testausta, ja lähinnä jäi epäilyttämään se, voiko dominanssiprofiilin luotettavasti määrittää suhteellisen vähäisellä tutkimuksella.
Kirja antaa kiinnostuneelle lisälähdetietoja. Kirjaa lukiessa tulee kyllä mieleen, että tapa, jolla kohtaamme ihmisen opiskelu- ja opettamistilanteissa on kyllä nykyisin hyvin kehittymätön. Lähdemme ajatuksesta, että kaikki yksilöt ovat samanlaisia, ja oppivat samalla tavalla.

Yksilöitä kunnioittavampi ja sensitiivisempi opettamisen tapa epäilemättä johtaisi yhteiskuntaan, jossa yhä useampi onnistuisi oppimisessaan.

Tuula-Maria Ahonen

Carla Hannaford: Oppimisen palapeli
yksilölliset aivoprofiilit
Kehitysvammaliitto ry, 2004

(painetun lehden s. 29)