Mielenilmauspäivää vietettiin
myös yliopistoissa

Palkansaajajärjestöjen 12. joulukuuta järjestämän yhteisen mielenilmauspäivän yhteydessä keräämä vetoomus keräsi
allekirjoitukset 100 000 ihmiseltä.
Työn puolesta -tapahtumia järjestettiin myös monissa yliopistoissa.

Valtakunnallinen päätapahtuma oli Helsingin Lasipalatsin
kupeessa, jossa keskusjärjestöjen puheenjohtaja Risto Piekka (AKAVA), Mikko Mäenpää (STTK) ja Lauri Ihalainen (SAK) piipahtivat puolen päivän kieppeissä. TV-kamerat löysivät paikalle puheenjohtajien myötä. Monien akavalaisten liittojen puheenjohtajat ja muut aktiivist osallistuivat nimienkeruuseen.
Yli 100 000 nimen vetoomus luovutettiin työministeri Tarja Filatoville ja työnantajajärjestöille mielenilmaisua seuraavalla viikolla. Adressilla pyritään vaikuttamaan irtisanomisten ohella paremman keskustelukulttuurin luomiseen kaikilla työpaikoilla.

Myös monissa yliopistoissa osallistuttiin mielenilmauspäivään
juuri keskustelujen merkeissä. Tampereen yliopistossa kaikkien liittojen edustajat tapasivat yliopiston korkeinta johtoa ja keskusteluissa käsiteltiin määräaikaisten tilannetta sekä uuden palkkausjärjestelmän tuloa yliopistoihin.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa pidettiin puolen päivän aikaan 15 minuutin tauko, jonka aikana ei ollut asiakaspalvelua. Kirjastossa tarjottiin glögiä, keskusteltiin vapaamuotoisesti sekä kerättiin nimiä Työn puolesta -vetoomukseen.
Helsingin kauppakorkeakoulussa oli keskustelutilaisuus, johon osallistuivat akavalaiset luottamusmiehet ja työnantajan edustajia. Turun kauppakorkeakoulussa hallintojohtajalle luovutettiin henkilöstöjärjestöjen kirjelmä. Myös Hankenilla pidettiin rehtorin ja
hallintojohtajan kanssa lyhyt keskustelu, jonka pohjana käytettiin FFSHH:n ja lehtorien yhdistyksen yhteistä paperia. Mittavin tapahtuma oli Oulun yliopistossa, jossa säästötoimet ovat saaneet henkilöstöryhmät yhteiseen rintamaan. Seuraavalla aukeamalla on juttua Oulun yliopiston ja Åbå Akademin mielenilmauksista
12.12.

Avoimuutta, yhteistä keskustelua ja yhteistyötä

Yhdessä työn ja työyhteisön puolesta –tapahtumaan osallistui runsaasti väkeä eri puolilta Oulun yliopistoa. Marssikulkue lähti humanistisen tiedekunnasta, Snellmanniasta, ja päätyi Saalastin salin eteen saatellen henkilöstöjärjestöjen edustajat keskustelemaan hallintojohtaja Hannu Pietilän, henkilöstöpäällikkö Liisa Rossin ja talousjohtaja Ulla-Maija Postin kanssa. Tapaamisen tärkein aihe oli henkilökunnan asema sopeuttamissuunnitelmissa sekä yliopiston taloustilanne. Oulun yliopiston vuosien 2004-2006 saama rahoitus ei riitä kattamaan menoja, ja niinpä tulosyksiköt joutuvat laatimaan säästösuunnitelmat seuraaville vuosille.

Keskustelussa järjestöjen edustajat toivat esiin tarpeen kartoittaa ensin toiminnan rakenteeseen kohdistuvat säästöt (esim. tilajärjestelyihin, päällekkäisiin toimintoihin ja yksiköiden yhdistämiseen liittyvät asiat; eläkkeelle siirtyvien määrän selvittäminen; yhteisten yli tiedekunta- tai laitosrajojen menevien virkojen käyttö), ennen kuin mennään säästöihin, jotka kohdistuvat henkilöstöön. Pitkään keskusteltiin myös tiedottamisesta – vielä huhtikuun lopulla kerrottiin, että yliopiston tulosneuvottelut ovat menneet hyvin ja kaikki asiat näyttivät olevan kunnossa. Kuitenkin vajaata puolta vuotta myöhemmin yliopiston hallitus hyväksyi sopeuttamisohjelman pysyvien säästöjen saamiseksi. Ristiriitaisen tiedon välittyminen onkin ollut yksi hankalimpia asioita, ja tiedekunnat, pienemmistä yksiköistä puhumattakaan, eivät ole pysyneet laskemaan niille tulevia seuraavan vuoden toimintarahoja. Tämä on aiheuttanut paljon epätietoisuutta ja ahdistusta henkilöstön keskuudessa. Yhdessä hallinnon virkamiesten kanssa todettiin tarpeelliseksi YT-neuvostojen toiminnan tehostaminen ja ulottaminen myös tulosyksikkökohtaisiksi. Kaikki keinot, jotka lisäävät keskusteluyhtyettä, parantavat myös tiedonkulkua. Seuraava koko henkilökunnalle suunnattu tiedotustilaisuus järjestetään tammikuussa, kun tulosyksiköt ovat laatineet alustavat suunnitelmansa pysyvien säätöjen aikaansaamiseksi.

Henkilöstösuunnitelmien teko nykyisessä säästötilanteessa vaatii malttia, sillä yliopiston toiminnan kannalta normaalit rakenteet tulee säilyttää eikä esimerkiksi määräaikaiset ole ainoa säästöjen kohde, silloin kun joudutaan menemään virkojen vähentämiseen. Työn ja työyhteisön puolesta –tapahtumassa tuli esiin voimakas halu toimia yhdessä avoimesti keskustellen ja yhteistyötä tehden.

Rädda jobben!

Vid Åbo Akademi kom glädjande många att delta i Akavas räddajobben- demonstration 12.12.2003.
Det mest synliga elementet i demonstrationen var att Forskarföreningen vi Åbo Akademi (FFÅA) kom att be sina och andra fackföreningars medlemmar att sätta upp varierande plakat på sina dörrar. Färgsättningen och omfattningen av dessa s.k. plakat var varierade. Omkring en av fem dörrar vid ÅA beräknas ha varit prydda med plakat.

Textförslagen var enligt FFÅA:
s styrelses förslag följande:
- Vi vill ha ARBETSRO OCH FRAMTIDSTRO
- Hellre livstid än två månader villkorligt
- Satsa på forskarna inte på byråkrati
- Satsa på kompetens
- Satsa på lärarna
- Satsa på forskarna
- Forskning och undervisning är universitetets kärna
- Det finns folk och FÄ dags att satsa på människor.

Uppmärksamheten kring demonstrationen kom att bli acceptabel
beträffande åsiktsyttringen och FFÅA hade de facto förslagit
tre åtgärder som till stor del förverkligades.
1. På dörrars båda sidor eller på något annat lämpligt ställe ombads
forskarna att sätta upp några av ovanstående slogans
2. Inget övertidsarbete på demonstrationsdagen.
3. Vidare hölls matpaus prick kl. 12 så att delar av universitetet
tömdes

Noterbart är att en styrkedemonstration av denna kaliber inte
är någon lek utan har effekter. Nu lärde vi oss bl.a. att informationen mellan fackföreningarna fly ter långsamt. Men vi bör inte glömma att år 2000 bidrog de ca fyratusen studerande och forskare som samlades i Åbo till att universitetssektorn fick kännbara anslagsökningar i statsbudgeten och i det nuvarande regeringsprogrammet. År 2003 gällde det kvaliteten på universiteten som arbetsplats och åtminstone jag tror att åsiktsyttringen kom och kommer att ha effekt. Den kanske positivaste omedelbara effekten vara att alla fackföreningar vid ÅA var sammankallade till ett informativt och givande möte med förvaltningsdirektör Roger Broo och personalchef Margita Vainio. Det var första gången på över ett decennium som något dylikt hade inträffat och smaken av mötet bådade gott.
En god start på det nya året önskar FFÅA samtidigt som vi tacka alla som vara med. Det var glädjande många som svarade på uppropet: “Så att åtminstone du kan säga åt dina barnbarn att du minsann var med 12.12.2003 och förbättrade arbetsförhållanden genom att demonstrera på ettgentlemannamässigt vis mot uppsägningar, snuttjobb och osäkerhet”.

Anders Kjellman
ordförande, Forskarföreningen vidÅbo Akademi