Mikä on palkkauudistuksen heikoin
lenkki?
Kehittämistyössä on nykyään tapana
kartoittaa asiaan vaikuttavien tekijöiden heikkoudet ja vahvuudet.
Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän suunnittelun
pohjana olevat tekijät ovat tässä vaiheessa tiedossa
ja niistä on jo saatu joitakin kokemuksia. Uusi palkkausjärjestelmä
tulee olemaan juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki ja näitä
potentiaalisia ehdokkaita heikoimmaksi lenkiksi on monia.
Yliopistojen työnantajataho on motivoitunut vastaanottamaan
uudistuksen, koska sen myötä toivotaan voitavan siirtyä
joustavampaan palkanmaksuun ja tuloksellisten työntekijöiden
palkitsemiseen. Nykyinen palkkaluokkiin sidottu järjestelmä
ei heidän mukaansa tähän anna mahdollisuuksia.
Asia ei kuitenkaan ole niin, vaan nykyiset palkkasopimukset ovat
minimisopimuksia ja lisää palkkaa saa nyt jo maksaa
hyville työntekijöille niin paljon kuin resursseissa
vain on varaa. Saattaakin olla, että odotukset ovat työnantajataholla
epärealistiset uuden järjestelmän kannustavuuden
suhteen.
Raha
Odotukset ovat myös lisärahoituksen määrän
suhteen mittavat. Kuitenkin valtiovarainministeriö on jo
lyönyt pohjat lisärahan suuruudelle; se ei voi poiketa
paljonkaan niistä prosenteista, joita jo siirtyneet valtion
laitokset ovat saaneet eli toisin sanoen 7-8% 4-5 vuoden aikana,
josta vain kolmannes on varsinaista lisärahoitusta, muu raha
on sopimuskorotusrahaa ja yliopiston omia säästöjä.
Pahimmillaan joudutaan ilmeisesti siihen tilanteeseen, että
kun tuloskeskustelujen jälkeen työntekijöiden henkilökohtainen
suoritus on todettu todella hyväksi esimies ilmoittaa, että
raha riittää vain keskinkertaisen työsuorituksen
palkitsemiseen. Onko järjestelmä silloin kannustava?
Esimies
Yliopistojen esimiesjärjestelmä sopii huonosti palkkavallan
käyttöön. Hallintopuolella saattaa tilanne olla
hieman parempi, mutta laitostason esimiehet on vaikea sitouttaa
niihin tehtäviin, joita uudistus tuo tullessaan. On käytävä
kahdenlaisia toistuvia keskusteluja, sekä toiminnan kehittämiseen
tarkoitettuja keskusteluja että henkilökohtaista palkanosaa
määritteleviä tuloskeskusteluja. Tämä
tulee viemään opettavalta ja tutkivalta esimieheltä
suunnattomasti aikaa, eikä motivaatiokaan tällaisen
työn suorittamiseen liene paras mahdollinen.
Aikataulu
Valtion työmarkkinalaitoksen aikataulusanelu ja uusien avauksien
kielto on vienyt työn iloa järjestöjen neuvottelu-
ja päätöksentekotahoilta ja on kiistatonta, että
kentällä on uudistuksen suhteen ali-innostuneisuutta.
Kun sanotaan, että tämähän on vanha asia,
josta on puhuttu jo kymmenen vuotta ja valmista pitäisi jo
alkaa tulla on todettava, että asiaan on nämä mainitut
vuodet suhtauduttu erittäin varauksellisesti ja systemaattista
suunnittelutyötä ei ole uskon puutteen vuoksi juurikaan
ollut. Nyt kun asia on alkanut konkretisoitua tarvitaan aikaa
sekä uudistuksen myymiseksi kentälle että tavoitteiden
valmistelemiseksi neuvottelukuntoon.
Järjestöt
Työntekijöiden neuvotteluosapuoli AKAVA-JS (nykyinen
JUKO) muotoili neuvottelujen alkuvaiheessa tavoitteensa ja yhtenä
keskeisenä oli oman vaativuustasoluokituksen ja henkilökohtaisen
osaamisen järjestelmän saaminen opettajaryhmälle.
Tämä on tavoite, josta ei voida neuvotella, koska tällä
ryhmällä on erilainen työaikajärjestelmä
kuin muulla yliopiston henkilöstöllä. Kun henkilökohtaisen
suorittamisen tasoa arvioidaan se täytyy suhteuttaa työsuunnitelmaan,
jossa kirjattuihin tehtäviin opettaja tai tutkija on sitoutunut.
Järjestöosapuoli on myös pitänyt kiinni siitä,
että kokemuslisät on säilytettävä ja
urakehityksestä on huolehdittava uudessa järjestelmässä.
Palkkakehityksen yhteismitallisuus sekä eri yliopistojen
kesken että yliopiston eri laitosten välillä on
taattava. Työnantajan painottamat ihmissuhdetekijät
eivät saa olla liian hallitsevassa asemassa yliopiston kaltaisessa
asiantuntijaorganisaatiossa.
Akavalaiset tavoitteet ovat erittäin hyvät ja asialliset
ja toivoa sopii, että yliopistosektorin liitot unohtavat
reviiriajattelun ja tiivistävät rivinsä näiden
tavoitteiden puolustamiseksi.
Tässä muutama ehdokas heikoimmaksi lenkiksi. Lukijan
tehtäväksi jää valinnan suorittaminen.
Maj-Len Rönkä
fil.tri, lehtori
Maj-Len.Ronka@tukkk.fi
(painetun lehden s.26) |
