Pedagoginen koulutus opetuksen muutosten vauhdittajana
Suvi Junes tutki yliopisto-opettajien näkemyksiä
pedagogisen koulutuksen merkityksestä yliopistotyössä.
Opettajien mukaan pedagogisten taitojen hankkiminen ja uuden ajattelumallin
sisäistäminen ei kuitenkaan riitä, jos käytettävissä
olevat resurssit ovat hyvin rajalliset. Yliopisto-opettajan työ
on tasapainoilua monen tehtävän välillä.
Korkeakoulutusta koskevat ajankohtaiset kehityslinjat, kuten
tutkintorakenteen muutos ja opintoaikojen lyhentämispyrkimykset,
asettavat haasteita myös opetuksen kehittämiselle. Opetuksen
ja opetusmenetelmien kehittämisellä voidaan osaltaan
tukea opintojen sujuvuutta, mutta huomiota on kiinnitettävä
myös opettajien koulutustarpeisiin. Paitsi opiskelijoille,
korkeakoulutuksen muutokset tuovat oppimisen paikkoja myös
opettajille.
Voidaanko pedagogisen koulutuksen avulla tukea opettajia korkeakoulutuksen
muutosten ja haasteiden kohtaamisessa? Tarkastelen kysymystä
seuraavassa pro gradu -tutkielmani kautta, jossa tutkin Tampereen
yliopistossa yliopistopedagogiseen koulutukseen osallistuneiden
opettajien näkemyksiä pedagogisen koulutuksen merkityksestä
yliopisto-opettajan työssä.
Pedagogisten taitojen merkitys yliopisto-opettajan työssä
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tarkastella pedagogisten
taitojen merkitystä osana yliopisto-opettajan ammattitaitoa
ja käytännön työtä, opettajan omana kehittymisprosessina,
yhteisöllisyyden luojana sekä ajatuksellisen muutoksen
ja kehittymisen edistäjänä. Korkeakoulutusta koskevien
muutosten kannalta keskeisiä ovat opettajien näkemykset,
joiden mukaan pedagogisilla opinnoilla on merkitystä opettajien
kykyyn omaksua ja sisäistää opetuksen organisoimisessa
tapahtuvia muutoksia. Pedagogisten opintojen tuoma käsitteistö
ja uuden oppimisnäkemyksen sisäistäminen lisäsivät
opettajien mukaan mahdollisuuksia osallistua opetusasioista käytävään
keskusteluun paitsi oman tieteenalan, myös muiden tieteenalojen
opettajien kanssa. Opetusasioista puhutaan tieteenalasta riippumatta
samoilla käsitteillä, ja myös opetuksessa tapahtuvat
muutokset koskevat kaikkia.
Opettajat pitivät yhteisen kielen löytämistä
ja yhteisöllisyyden tunnetta yhtenä yliopistopedagogisen
koulutuksen suurimmista eduista. Haastateltujen opettajien kohdalla
pedagoginen koulutus oli tuonut ajatuksellisen muutoksen, joka
näkyi opettajien itsensä mukaan suhtautumisessa opettajuutta
ja opetuksen kehittämistä kohtaan. Kuitenkin on muistettava,
että opetuksen laadun parantaminen edellyttää myönteisen
asenteen lisäksi myös sitä, että opetuksen
kehittäminen on mahdollista opettajan käytännön
työssä.
Yliopisto-opettajan työn moninaisuus huomioitava
Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa
opintoaikojen tehostamisen keinoina on esitetty opiskelijoiden
tuen ja opinto-ohjauksen tehostamista esimerkiksi henkilökohtaisen
opintosuunnitelman (HOPS) avulla. Haastattelemani opettajat kuvasivat
oppimisnäkemystensä muuttuneen pedagogisen koulutuksen
myötä juuri opiskelijakeskeisempään suuntaan,
jossa myös opiskelijan tukemisen tärkeys ymmärrettiin.
Opettajien mukaan pedagogisten taitojen hankkiminen ja uuden
ajattelumallin sisäistäminen ei kuitenkaan riitä,
jos käytettävissä olevat resurssit ovat hyvin rajalliset.
Yliopisto-opettajan työ on tasapainoilua monen tehtävän
välillä. Paitsi opetuksen kehittämiseen, aikaa
on varattava myös tutkimukseen. Kaksoisrooli opettajana ja
tutkijana tuokin työhön erityispiirteitä, jotka
on huomioitava opettajille asetettujen vaatimusten yhteydessä.
Uusien oppimisnäkemysten sisäistämisellä ei
ole laajempaa merkitystä, jos näitä taitoja ei
voi hyödyntää rakenteellisten tekijöiden vuoksi
omassa työssään.
Opetuksen tehokkuus ja laatu
Tutkimuksen mukaan yliopiston johdolla on tärkeä rooli
opetuksen kehittämisessä. Opettajien mukaan opetusasioiden
esille tuominen erityisesti yliopiston johdon ja päätöksenteon
tasolla on tärkeä opetuksen arvostusta lisäävä
tekijä. Opetuksen kehittämisen näkyminen jo pelkästään
strategioiden tasolla voi olla osaltaan muuttamassa yleistä
asennetta myönteisemmäksi opetuksen ja pedagogisten
taitojen tärkeyttä kohtaan. Tärkeänä
pidettiin myös sitä, että koulutusta ja tukea opetuksen
kehittämiseen on tarjolla, varsinkin opetusta koskevien muutosten
yhteydessä. Olisi pyrittävä luomaan olosuhteet,
joissa opetuksen kehittäminen ei olisi ristiriidassa opettajan
muiden tehtävien kanssa.
Tutkimuksessa haastatellut opettajat näkivät opetustyötä
ja sen kehittämistä koskevien vaatimusten lisääntyvän
tulevaisuudessa. Tästä esimerkkeinä mainittiin
vaatimukset uusien opetusmenetelmien hyödyntämiseen,
verkko-opetuksen taitojen hankkimiseen sekä tehokkuuden lisäämiseen
opetuksen laadukkuuden kärsimättä. Tehokkuuden
vaatimus lisääntyy entisestään, kun tähdätään
opintoaikojen lyhentämiseen. On huolehdittava, ettei vaatimus
opetuksen tehostamisesta lisää kohtuuttomasti opetustyötä.
Opettajien aika jakaantuu usean tehtävän hoitamiseen,
joita ei pitäisi asettaa kilpailuasemaan toistensa kanssa.
Tehokkuuden rinnalla on pidettävä yllä myös
keskustelua opetuksen laadusta. On tärkeätä muistaa,
että laatu ja tehokkuus eivät ole toisensa poissulkevia
tavoitteita.
Suvi Junes
KM, suunnittelija
|