Tarjolla näköalapaikka yliopistosektorille

Helsingin Sanomissa ilmestyi sunnuntaina 14.3. ja tämän Acatiimin sivulla 36 on työpaikkailmoitus Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtajan paikasta. Uuden toiminnanjohtajan pitäisi astua remmiin loppuvuonna, koska liiton nykyinen toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck jää eläkkeelle vuoden 2005 alussa. Tarjolla on näköalapaikka yliopistosektorille ja vaikuttamiseen yliopistojen ja niiden henkilöstön aseman kehittymiseen.

- Toiminnanjohtajalta vaadittavista ominaisuuksista on vaikea mennä priorisoimaan yhtä, mutta ainakin hänen pitää olla yhteistyö- ja paineensietokykyinen sekä perso työlle, luettelee Klaus Sundbäck tärkeimpiä tehtävässä vaadittavia ominaisuuksia.

Työsaralla on helpompi päästä alkuun, jos on aiempaa kokemusta yliopistosektorilta, järjestötoiminnasta ja edunvalvonnasta.

- Sinänsä työ on varmaan erilaista kuin tutkijan työ perusteellisuus on toki hyvä ominaisuus, mutta liika pedanttisuus voi haitata nopeaa hyppäämistä asioista toiseen.

- Tässä hommassa pärjää parhaiten sellainen henkilö, joka pystyy tekemään samanaikaisesti hyvin eritasoisia tehtäviä: pitää pystyä palvelemaan jäseniä puhelimessa, vaikka ajatus olisi vielä työn alla olevassa lausunnon kirjoittamisessa.

Maaliskuun ensimmäisellä viikolla toiminnanjohtajan työpöydällä odotti kolme lausuntoa.
- Hallituksen esitys laiksi oikeudesta korkeakoulussa tehtäviin keksintöihin, Rehtorien neuvoston raportti yliopistojen opettajien ja tutkijoiden virkarakenteen kehittämisestä sekä asetus yliopistojen tutkintoasetukseksi vaativat aikaa paneutumiseen ja lausuntojen kirjoittamiseen.

Kokousrumbaa ja kentän ääntä

Miltä sitten näyttää toiminnanjohtajan tyypillinen työviikko? Haastatteluviikolla Sundbäckin kalenterissa oli mm. liiton ja Professoriliiton yhteistyöryhmän kokous, liittojen yhteinen tilaisuus eduskunnan sivistysvaliokunnan sekä valtionvarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston edustajien kanssa, Acatiimi-lehden toimitusneuvoston kokous, tapaaminen Helsingin yliopiston hallintojohtajan kanssa, AKAVAn info kansainvälisistä koulutuspolitiikan teemoista sekä apurahansaajien asemaa pohtivan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän kokous.

Edellisellä viikon kalenteriaukeamalla oli useampia reissuja kentälle. Sundbäck pitääkin erityisen tärkeänä toiminnanjohtajan jalkautumista jäsenten pariin.

- Jäsenten kanssa keskustellessa oppii joka kerta jotain uutta. Aktiivinen yhteydenpito jäsenkuntaan pitää ajan hermolla paikallisista asioista ja jäsenten ongelmista. Jos vain aika antaisi myöten, enemmänkin pitäisi kentällä kiertää.

AKAVA-yhteisön kokousrumba kansoittaa toiminnanjohtajan kalenteria. Toiminnanjohtaja on ollut jäsenenä AKAVAn hallituksessa, AKAVAn työvaliokunnassa (yleisvarajäsen), Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn hallituksessa (varajäsen), JUKOn valtionneuvottelukunnassa, JUKOn yliopistojaostossa, Vakavan hallituksessa, Vakavan valtioryhmässä sekä A-lomien hallituksessa.

- Toivottavasti liiton paikat säilyvät myös jatkossa. Erityisten tärkeinä pidän AKAVAn hallitusta, JUKOn hallitusta, valtionneuvottelukuntaa sekä yliopistojaostoa. Näissä nimenomaan pääsee todella vaikuttamaan jäsenistön edunvalvonnan kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Lisäksi työviikkoihin mahdutetaan liiton omat kokoukset: hallituksen ja työryhmien kokoukset. Toiminnanjohtaja on mukana mm. liiton edunvalvonta-, palkkausjärjestelmä-, apurahatutkija- ja työtaistelutyöryhmissä.

- Liiton toiminnassa korostuu toiminnanjohtajan ja liiton luottamusjohdon välinen kitkaton yhteistyö. Toiminnanjohtajalla on vastuu hallituksen ja liittokokouksen päätösten toimeenpanosta. Hän on operatiivinen johtaja, jolta tosin oma ajattelukaan ei ole kiellettyä.
- Kuitenkin organisatorisen rakenteen pitää olla kirkastuneena mielessä. Toiminnanjohtajan yläpuolella ovat aina liiton päättävät elimet.

Fiksuja, aktiivisia ihmisiä

Filosofian lisensiaatti Klaus Sundbäck aloitti Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtajana vuonna 1991. Noista ajoista tähän päivään yliopistomaailma on käynyt läpi kasapäin muutoksia, mm. opiskelijamäärien valtaisan nousun sekä rahoitusrakenteen muutoksen.

- Hyvää on se, että henkilöstöä huomioidaan yliopistoissa enemmän kuin joskus 1990-luvulla: on palkattu henkilöstöjohtajia ja -päälliköitä, lisäksi on vihdoin tehty erilaisia toimenpiteitä määräaikaisten aseman kohentamiseksi.

Jos on yliopistomaailma muuttunut, niin on liittokin erilainen kuin 13 vuotta sitten. Kun Sundbäck aloitti Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liiton KATL ry:n toiminnanjohtajana, liiton jäsenmäärä oli 2900. Tieteentekijöiden liitossa on nyt jäseniä 6300.

- Mitä suuremmaksi liitto kehittyy, sitä paremmat vaikutusmahdollisuudet sillä on ajaa jäsentensä etuja.

- Lisäksi jäsenistössä on poweria. He ovat aktiivisimmassa elämänvaiheessa niin urallaan kuin muussakin elämässään. Viimeisen jäsenkyselyn mukaan liiton jäsenten keski-ikä oli 39 vuotta.

Kentällä käyntien ohella toiminnanjohtaja tapaa jäseniä liiton järjestämissä tilaisuuksissa.

- On ilo olla tekemisissä fiksujen ihmisten kanssa. Liiton tilaisuuksiin osallistuu eri tieteenalojen edustajia on rikkaus kuulla eri alojen ihmisten näkemyksiä.

Lopuksi Sundbäck antaa kiitosta liiton toimistolle. Seitsemän hengen porukan henki on hyvä ja yhteistyö kaikkien kesken kivutonta.

- Niin kuin työpaikkailmoituksessa todetaan, toiminnanjohtajan tehtävässä tarvitaan joustavuutta ja yhteistyökykyä. Täällä toimistossa näissä ei ole vaikeuksia. Enemmänkin niitä kaivataan suhteiden solmimiseen ja ylläpitämiseen niiden tahojen kanssa, joihin yhteistyö liiton edunvalvonnan hyvän hoitamisen kannalta on tärkeää.

Kirsti Sintonen