Järjestövalmius ylös yhteistyöllä

JUKOn valtiosektorin lakkopäälliköt kokoontuivat koulutustilaisuuteen 25. helmikuuta. Lähinnä Uudenmaan alueen lakkopäälliköille tarkoitetussa tilaisuudessa oli paikalla lähes 20 eri hallinnonalojen edustajaa valtiosektorilta.

Tilaisuuden aluksi JUKOn (ent. AKAVA-JS) apulaisneuvottelupäällikkö Markku Nieminen puhui työmarkkinanäkymistä. Nieminen ennakoi, että tupon aikaansaaminen on nyt erityisen vaikeaa. Teollisuusliitoissa katsotaan, että yrityksiltä löytyy varaa myös palkkojen korotuksiin jos kerran myös isoihin osinkoihin. Taloudellisen tilanteen takia maan hallituksella on toki suuri halu runnoa tupo kasaan.

- Tupo on tehtävä mieluusti marraskuun puolivälissä, koska budjettilait pitää saada eduskuntaan ennen joulua. Vihonviimeinen deadline olisi ennen itsenäisyyspäivää.

Jos tupoa ei synny, järjestöt jättävät omat tavoitteensa valtion puolella pääsopijajärjestöt JUKO, Pardia ja VTY yhdessä. Mutta päänavaajaksi valtionsektori ei ryhdy. Nykyinen sopimuskausi umpeutuu 15.2.2005 ja jos liittokierrokselle päädytään, neuvottelut käydään Niemisen mukaan maaliskuussa.

JUKOn valtion neuvottelukunta asettaa neuvottelutavoitteet tämän kevään aikana. Koulutustilaisuudessa Nieminen ei ryhtynyt näitä vielä ennakoimaan, mutta epäili, että Valpas-ratkaisua pyritään jatkamaan. Tästä on pääsopijajärjestöillä yhteinen näkemys. Lisäksi tavoitelistalle tullee ennen mallisopimusta tehtyjen uusien palkkausjärjestelmäsopimusten saattaminen mallisopimuksen tasolle.

Valmius neuvottelijoiden tukena

Valtiosektorin työtaistelutyöryhmän jäsen, Suomen Psykologiliiton pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen selvitti osallistujille JUKOn valtiosektorin yhteistä työtaisteluvalmiutta, siihen liittyvää päätöksentekoa sekä organisaation rakentamista.

- Jos tyydyttävää neuvottelutulosta ei synny, pitää olla työtaisteluvalmius. Ja järjestöllisen valmiuden pitää olla pysyvä, Saikkonen-Heinonen korosti. (Ks. Järjestövalmius lyhyesti - infolaatikko)

- Työnantaja aistii neuvottelupöydässä, onko valmiutta työtaisteluun vai ei, Nieminen lisäsi tähän kokemuksiinsa pohjautuen.

Esimerkiksi kesätyöajasta jouduttiin aikoinaan luopumaan, koska neuvottelijoiden ja päätöksenteon tukena ei ollut järjestöllistä valmiutta sen puolustamiseen.

JUKOn valtionsektorilla on päädytty rakentamaan valmiutta liittojen yhteistyönä, koska yksin siitä ei ole mitään järkeä. Esimerkiksi yliopistosektorilla on 30 akavalaisen liiton jäseniä ja sisäministeriön hallinnonalalla 22 liiton jäseniä. Toisaalta taas yksittäisen akavalaisen liiton jäseniä työskentelee monessa eri valtion virastossa tai laitoksessa. Esimerkiksi Suomen Ekonomiliitolla ja Suomen Valtiotieteilijöiden liitolla on jäseniä yli 81 virastossa tai laitoksessa ja lisäksi parissakymmenessä yliopistossa.

Kaiken kaikkiaan valtiolla työskentelee yhteensä runsaat 34 000 akavalaista. Lakko-organisaatio on rakennettu tai tekeillä niin monilla hallinnonaloilla, että lakkovalmiuden piirissä on tästä joukosta ylivoimainen enemmistö.

Mutta vielä on tekemistä. Pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen evästi lakkopäälliköitä viemään viestiä eteenpäin muille akavalaisille omilla työpaikoillaan ja omilla alueillaan.

Yhtenäisellä tiedotuksella yhtenäinen tahtotila

Työtaistelutiedotusryhmän vetäjä Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton tiedottaja Kirsti Sintonen puhui lyhyesti työtaistelutiedotusstrategiasta. Erittäin tärkeää on varmistaa yhteisen viestin läpimeno eri alueilla ja eri hallinnonaloilla.

- Ettei vaikkapa Joensuun yliopistossa puhuta tavoitteista eri lailla kuin esimerkiksi Tampereen työvoimatoimistossa. Tämä on yhteisten lakkovalmistelujen suuri haaste.

Sisäisen tiedonkulun pelisäännöt pitää saada kuntoon tiedotusketjuilla. Tiedon pitää välittyä nopeasti ja yhdenmukaisena neuvottelijoilta tiedottajille ja kentälle. Kentälle pitää saada lakkopäälliköiden lisäksi tiedotusvastaavat ja koota hyvissä ajoin kaikki tarvittavat yhteystiedot.

- Hallinnonaloilla ja laitoksissa olisi hyvä miettiä jo ajoissa myös paikallisia puhemiehiä. Kuka vastaa kysymyksiin, jos ja kun tv-kamerat ryntäävät paikalle kysymään kommentteja?

Hyvällä viestinnällä varmistetaan hyvät neuvotteluasemat. Tavoitteena kaikilla on hyvä sopimus ei lakko.

Koulutuksen tahti tiivistyy

Lopuksi työtaisteluryhmän jäsen Akavan Erityisalojen Keskusliiton AEK:n järjestöpäällikkö Mikko Jäkälä puhui työtaisteluvalmiuden käytännön kysymyksistä, mm. JUKOn päätöksenteosta, hallinnonalojen/virastojen lakkopäälliköiden tehtävistä, suojelutyöstä sekä luottamusmiesten roolista.

- Valtiosektorilla virkamiehen ainoa laillinen työtaistelutoimenpide on lakko. Virkamies saa osallistua lakkoon vain siihen ryhtyneen järjestönsä (liitto/JUKO) päätöksen perusteella, Jäkälä korosti.

Lakkopäälliköiden koulutustilaisuus osoitti selvästi, että vastaaville koulutuksille ja infoille on tarvetta. Puheenvuorojen lomassa ja tilaisuuden päätteeksi käyty keskustelu oli hyvin vilkasta ja esitetyt kysymykset pureutuivat asian ytimeen.

Lakkopäälliköiden koulutustilaisuuksista seuraavat olivat Tampereella 9. ja Oulussa 18. maaliskuuta. Kuopiossa vastaava järjestetään 30.3. Koulutuksen tahti tiivistyy syksyllä.

Kirsti Sintonen